› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,251 - 4,260 (kaikkiaan 4,267)
1 2 3 … 425 426 427

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 6.3.2026, 08:16

    Uudistumisen onnistumiseksi puustoa tulisi jättää jäljelle noin 80–120 m³/ha jotta tuottavuus jatkuu.  JK puustossa on jo olemassa taimia yli ja propsipuuta reservissä eikä roikuta hetkellisten uudistusten varassa.
    Jos puustoa jää yli reilusti 150 m³/ha, varjo voi olla liian syvä uusille taimille. On kuusikoita ( tasaikäisiä) joista oksat ovat karannut  ylös ja alusta valoisa niin sillä on myös vaikutus.

    AJ pitää tehä omat vertailukohteet, se on tutkijalle erityisen  sopivaa  hakea paikkakohtaista optimia.  Puuston tiheydet vaihtelee Etelä rinteeltä  siirryttäessä Pohjoisen  puolelle.  Mutta jo ”sinne päin” tehty toiminta päihittää kalliin ja jäykän suunnitelman mennen tullen, varsinkin jos vaihtoehtona on rahojen hautaaminen maahan ilman vastinetta.

     

    Metsuri motokuski 6.3.2026, 08:22

    Aika pieni on kuutiomäärä puustolle. Ei tuo kyllä vakuuta. Eikös tuo ole juuri sitä vajaatuottoisuutta josta jovain joka kerta muistuttaa ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 08:30

    10 vuoden välein harvennettavan jk-metsän pitäisi tuottaa vuodessa noin 10 kuutiota tukkia plus jonkin verran kuitua, jotta se pääsisi luvattuun tuottoon euroina. Jaksollisessa kasvatuksessa saadaan nykyään usein keskikasvuksi 10 m3/v – vähintään rehevämmillä kasvupaikoilla ja eteläisessä osassa maata. On erittäin vaikea uskoa, että tuo 10 m3 tukkia onnistuisi jatkuvasti. Luulisi että jos Jovainilla sellainen ihmemetsä on, niin mielellään muillekin sitä esittelisi.

    Jovain Jovain 6.3.2026, 08:36

    No hyvä, on niitä muutamia kohteita, mutta en enää omista metsiä. Toimii myös isommilla puustopääomilla. Kehottaisin näillä esim Kuusiuskovan kiistämillä luvuilla 50v/200/10/8000/40000 pähkäilemään. En usko, etteikö tällaisia metsiä löydy, on normituottoa ja aina voi soveltaa ja perustaa jk metsän/metsiä, on yli sukupolvien ulottuvaa toimintaa.

    Perko 6.3.2026, 08:43

    ” nykyään usein keskikasvuksi 10 m3/v – vähintään rehevämmillä kasvupaikoilla ja eteläisessä osassa maata.”   Keskimäärä on  4,7 m3/v propsipuuta enimmäkseen myyntiin.  Hetkellistä kasvua on ,  mutta  aukon syömä 20 % aikaviive  hävittää 15 000 euron kulujen kanssa tuloksen!

    Pysyvällä katkeamattomalla 12- 17 m3/ v näillä samoilla paikoilla on myyntiin sahapuuta lähes jatkuvasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 08:44

    Voimme mennä jokamiehenoikeudella katsomaan muidenkin metsiä, jos vain koordinaatit löytyy! Vai ovatko sittenkin satumetsiä.

    Jovain Jovain 6.3.2026, 08:45

    Eivät ole satumetsiä, mutta en halua sellaista kansainvaellusta.

    konstapylkkerö2 6.3.2026, 08:46

    80-100 mottia/ha johtaa vajaatuottoisuuteen ja suurempi määrä esim. 200 m3 /ha aiheuttaa liian suuret pääomakulut tuottoon nähden. On niitä harsintakuvioita itsellänikin , ja edelleen on voimassa että toimii vain juuri sopivissa kohteissa muuten tuottaa yleensä heikommin kuin tasaikäinen kasvatus.

    Kuluttomuus ei pidä harsintametsissä paikkaansa eikä sopiva hakkuuväli 8 vuotta. Tuulituhoriski kasvaa, samoin juurikääpäriski.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 08:47

    Keskimäärä on  4,7 m3/v propsipuuta enimmäkseen myyntiin.

    On siis VMI-tuloksissa koko Suomen metsämaan keskikasvu, johon sisältyy myös tukki. Ei kannata Perko verrata tähän lukuun, koska et sinäkään harjoita jk:ta kaikilla kasvupaikoilla vaan rehevämmillä, joilla kuusi uudistuu vai kuinka? Etelän maakunnissa kaikkien metsämaan kasvupaikkojen keskikasvu on jo 8, joka tarkoittaa että rehevämpi pää kasvaa pitkälti yli 10!

    Visakallo Visakallo 6.3.2026, 08:53

    Perko: ”aukon syömä 20 % aikaviive  hävittää 15 000 euron kulujen kanssa tuloksen! Pysyvällä katkeamattomalla 12- 17 m3/ v näillä samoilla paikoilla on myyntiin sahapuuta lähes jatkuvasti.

    Ei tarvitse mennä jk-satumetsään, kun niistä voi lukea täällä näistä ”Perkon kootuista teoksista!”

Esillä 10 vastausta, 4,251 - 4,260 (kaikkiaan 4,267)
1 2 3 … 425 426 427