› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 4,301 - 4,308 (kaikkiaan 4,308)
1 2 3 … 429 430 431

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2026, 11:07

    Eikö Perko voi ajatella niinkin, että uudistus- ja hoitokulut kuittaantuvat jo enskasta (myyty puu plus metsään jäävä puu), ja sen jälkeen saatu tulo on kaikki plusmerkkistä korkoa? Ellei ole kuittaantunut jo aiemmin bonuksina, kuten uskollisilla kanta-asiakkailla joilla uudistaminen ja hoito ei maksa mitään. Osa voi kuitata uudistuskulut mielessään korkeampana puun kantohintana tai myytyinä hakkuutähteinä.

    Se voi rasittaa mieltä, jos metsästä saatu tuotto on pienempi kuin muualta saatu. Ei osakkeisiin sijoittaminenkaan ole riskitöntä, siellä voi pääoma pienentyä, toisin kuin metsässä. Metsässä riski liittyy metsätuhoihin ja myytävän puun hinnan kehittymiseen, mutta on luultavasti alempi kuin muissa sijoitusmuodoissa. Jos päästää tuotantokoneistonsa rapistumaan eli siirtyy jatkuvaan kasvatukseen, voi riski realisoitua nopeastikin. Kiinteistösijoitusten (siis muiden kuin metsän) riskit ovat viime vuosina realisoituneet karmealla tavalla. Uskollisille MetsäGroupin asiakkaille on ollut tarjolla kilpailukykyinen vähäriskinen korkosijoitus, jota voi myös käyttää vertailukohtana. Metsä puoltaa kuitenkin aina paikkaansa portfoliossa hajautusmielessä.

    Perko 7.3.2026, 11:09

    Sen seuraavan uudistuksen tulot ovat vasta seuraavilla sukupolvilla ooteltavana!  55 vuoden jälkeen jälleen tarvitaan ladata uusi isku eikä tulosta saa  kohtakaan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2026, 11:11

    Yksi kiertoaika kerrallaan lasketaan niin pysyy ajatukset kasassa.

    Kuusiuskova 7.3.2026, 11:13

    Jaahas, nyt jaksolliseen lasketaan jo kahdet istutuskulut…hohoijjaa.  JK on ilmeisesti kultamuna , ikiliikkuja joka pelastaa kaiken.

    Tomperi Tomperi 7.3.2026, 11:23

    Mutta kyllä minä oon sitä mieltä että jos kuutioita lasketaan niin parasta on 50 vuioden kiertoaika tai alle.  Mutta kun ajattelee että 50 -60 vuotias kasvaakin pääasiassa tukkipuuta kasvunsa niin keikahtaa ajatus siihen suuntaan että tuotto on taatusti hyvä ja parempi kun antaa kasvaa vaan….

    Perko 7.3.2026, 11:25

    ”MetsäGroupin asiakkaille on ollut tarjolla kilpailukykyinen vähäriskinen korkosijoitus,” on muuttunut vastoin osuustoimintalakia ja tarkoitusta metsänomistajan riistäjäksi pörssiyhtiönä. Osuuskunnan tulee tehdä osakkailleen tulosta eikä kerätä voittoja usa eläkeläisille.

    Jovain Jovain 7.3.2026, 11:36

    200 kuution puustopääomalle lukuja on annettu, tarve tuntuu kuitenkin olevan, 100 kuution alemmilla tuotoilla tulos nollata. Pitäisi jopa pystymitauksella todistaa. Väittämiä ovat omat tuloksennekin, ei niitä ole syytä epäillä, mutta ei pitäisi myöskään jk tuloksia epäillä, todellisia ovat. Nyt jopa kiertoaika kerrallaan pitäisi mennä, että pysyy ajatus kasassa?

    Perko 7.3.2026, 11:49

    Raatajat ovat aivan oikeassa – siinä propseja pinoon kantavassa metsänomistajassa tiivistyy työn aito kunnioitus. Se on hikistä ja periksiantamatonta hommaa, jota ei pidä kuitata pelkällä numeroiden pyörittelyllä.
    Kun se kalliilla perustettu taimikko vihdoin voittaa heinikon ja alkaa kurottaa kohti taivasta, kyse on muustakin kuin euroista.
    Latvusten kilpailu, se on luonnon omaa draamaa. On hieno tunne nähdä, kun omat istutukset voittavat vesakon ja alkavat muodostaa sulkeutunutta metsää. Siinä on tekemisen ylpeyttä, jota tasekirjat eivät tunne.   Se ei ole täydellinen harrastus jos siihen ei sovi kakki rahat!
    Mielenrauha jos jokaista hikipisaraa ja istutettua tainta peilaa vain pörssikursseihin tai ”USA:n eläkeläisten” voittoihin, mieli todellakin murtuu. Metsätyö on monelle tapa pysyä järissään, vaikka taloudellinen tulos valuisi muualle.
    Ne, jotka jaksavat raataa aukolla ja harventaa nuorta metsää, tekevät työtä tässä ajassa, jota kvartaalitalous ei ymmärrä. Se on lahja tuleville, vaikka tilit näyttäisivät nollaa juuri nyt.

Esillä 8 vastausta, 4,301 - 4,308 (kaikkiaan 4,308)
1 2 3 … 429 430 431