Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 4,372)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Juuri kerroin, että käytän ja sen kustannus on vähäinen, verrattuna jaksottaisen viljelyn ja hoidon kustannuksiin.

    konstapylkkerö2

    Sinä Jojovain et tiedä yhtään mitään mitä minulla on vaihtoehtoissijoituksia.

    Karhunpalvelus on tehty jk-firmojen markkinoinnissa esittämällä paikkansa pitämättömiä laskelmia. Samaan tyyliin olette te kaksi hypettäjää sortuneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ahaa, tämä selvä: itse tehty raivaus ei ole hoidon kulu. No, tämäkin on yksi muoto peitellä jk:n kuluja.

    Visakallo Visakallo

    Niinpä, ja toinen merkittävä etu jk-metsien omistamisessa on, ettei niissä tunnu olevan hankintakuluja kuten jaksollisissa metsissä…

    Perko

    Asetettu 500 euron vuotuinen hehtaarituotto on kunnianhimoinen pyrkimys, sillä se ylittää selvästi Suomen yksityismetsätalouden avohakkuun keskimääräisen liiketuloksen (n. 100–160 €/ha,  Op seuranta). Tällaisiin lukemiin pääseminen vaatii 60 vuotisille ennusteille  metsän sijoitusomaisuusluonteen aktiivista varpaillan oloa pelkän odottelun sijaan. Etenkin kun aiempaa näyttö ei ole.

    Parempi jättää muut jk pohdinnat kun niitä ei ole nähnytkään ja keskittyä  tamppausalueella toimintaan.    Muista menettelyistä on kerrottu toisella palstalla  ja  monelta  jatkuvan myynnin harjoittajalta kysyä apua jos voimat hyytyy ja mieli muuttuu.

    Jovain Jovain

    Mitä peittelyä se on, jos kertoo hoidon kuluista. Korjuun jälkeisillä raivuilla on mennyt ja jk metsät ovat säilyneet terveinä ja tuottavina.

    Perko

    Toisin kuin taimikoissa tai nuorissa kasvatusmetsissä, JK-kohteissa on yleensä heti poistettavaa tukkipuuta. Ensimmäinen poimintahakkuu voidaan tehdä usein pian kaupanteon jälkeen, mikä palauttaa osan pääomasta välittömästi.  Visalla on niistä veloista  tietoa.
    Koska avohakkuuta, maanmuokkausta ja istutusta ei tehdä, säästät heti 1800–2 500 € hehtaarilta. Tämä parantaa sijoitetun pääoman tuottoa (ROI) merkittävästi, kun kalliita menoeriä ei tarvitse odottaa 60–80 vuotta.
    Pääoman tehokkuus puree, P/E-luku on hyvä, koska metsässä on jatkuvasti kiinni mahdollisimman vähän ”kuollutta” pääomaa (kuten kallista istutusvaihetta) ja mahdollisimman paljon tuottavaa puustoa.

    konstapylkkerö2

    Hohhoijaa…

    Päätehakkuissa kantoraha on heti 3000-4000 €/ha parempi vertailussa harsintaan.Uudistuskulut ,jos niitä on, saa maksettua heti. Ei niitä makseta joskus 70 vuoden päästä. Pystyyn jäävän puuston pääomakulut on harsinnan suurin menoerä. Niille pitää laskea korkoa.

    Miten rahaliikenne menee käytännössä on ratkaisevaa. Ei jokin väkisin väännetty teoria kiertoajan pituisista uudistuskuluista.

    Visakallo Visakallo

    Kuulepas Perko, en minäkään nyt sentään pelkää tyhjää maapohjaa tai taimikkoa aikoinaan ostanut, vaan moto kävi kolauttamassa muutaman tuhat mottia tukkipuita vaakatasoon heti kun lainhuuto oli varmistunut. Olivat vielä sellaisia maapohjia, että kyvettiin ne männylle ja itse raivailtiin, eli eipä paljoa uudistaminen silloin maksanut. Nythän se maksaa vielä vähemmän, kuten jo tiedätkin.

    Visakallo Visakallo

    Nyt nuokin em. alueet odottavat parin vuoden sisällä tulevaa kolmatta harvennusta, ja päätehakkuu tulee vuoden 2045 paikkeilla, eli puusto on silloin 60v. Ihan kelvollisesti on männikkö kasvanut.

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 4,372)