Aukon tuottomenetelmät

Tämä aihe sisältää 4,806 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 viikkoa sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 4,804)

1 2 3 … 437 438 439 … 479 480 481

Aukon tuottomenetelmät

Lähetetty: 24.7.2023, 14:36
Merkitty: Metsät ilman puita

”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle. Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät. Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty. Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan. Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä. Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole. Muuten kuusta.

Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60 % , parhaimmillaan n. 70 % .

Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet tuloerot. Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

Tekijä
Perko

Teema Metsänhoito

Perko 9.3.2026, 20:20

Kolmas kerta aukosta on lahjus annettava. Teollisuus ”kehuu” uudistamista, mutta todellisuudessa omistajaa juoksutetaan oravanpyörässä, jossa puun hinta on pidetty keinotekoisen alhaisena samalla, kun hoitokustannukset nousevat. Visa siinä oottaa ei ne puut pahemmin kärvistele.

Jovain 9.3.2026, 20:32

Mikä parempi kantorahatulo siellä oottaa. Jk:ssa jatkuvaa myyntiä 70 vuotta, jaksottaisessa odottelet sen 70 vuotta ja aina kuittaat uudistamisen ja hoidon kustannukset.

Visakallo 10.3.2026, 06:02

Mistä se 70 vuotta nyt tuli? Minä myyn jo männiköidenkin harvennuksissa yhteensä 200 mottia puuta, joista puolet on tukkia. Eikö se ole kaksosille yhtään mitään? Nykyajan menetelmillä uudistettujen ja kasvatettujen männiköidenkin kiertoaika on lyhentynyt rajusti. 60 vuottakin on jo yläkanttiin. Varjonimimerkit nimittelevät meikäläistä boomeriksi, mutta kyllä minä ainakin näissä metsäasioissa olen mielestäni pysynyt ihan hyvin vielä kehityksessä mukana. Suosittelen kaksosillekin siirtymistä sieltä menneisyyden hämärästä tähän päivään!

konstapylkkerö2 10.3.2026, 06:49

Niin onkin uudistuskulut kuitattu, kun tehdään päätehakkuu . Kantorahasta vähennetään ensin uudistuskulut ja lopun erotus sijoitetaan korkoa kasvamaan tai maksetaan korkeakorkoinen laina pois. Se on vertailun lopputulos n.90 %:ssa tapauksista joissa päätetään metsän jatkokäsittelystä.

suorittava porras 10.3.2026, 09:48

Nämä kaksoset ovat parasta mainosta jaksottaiselle menetelmälle. Pitävät asiaa esillä, mutta heidän satunsa kumotaan faktoilla kerta toisensa jälkeen. Tosi hölmö pitää olla, että noita satuja uskoo enää tässä vaiheessa. Minä lakkasin uskomasta jo 50 vuotta sitten nähtyäni seuraukset ja korjattuani kurssin jaksolliseksi kasvatukseksi.

Ps. Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu siitä, mikä on jaksollista menetelmää käyttävän metsätilan vakuusarvo verrattuna jatkuvaa kasvatusta harjoittavaan tilaan ja saako jälkimmäisen hankkimiseen edes lainaa pankista.

Metsuri motokuski 10.3.2026, 13:25

Jovain se heittelee ihan päättömiä ideoita. Juuri aiemmin kirjoitit ettet enää omista metsää. Mistä tuo 70 vuotta tuohon tupsahti ?

Perko kirjoitti aiemmin että jk metsä tarvitsee puuta 80 -120 mottia hehtaari jotta taimettuu. Jos vuosi kasvu tuolla määrällä on 5% luokkaa, kuten yleensä on, niin pääoma on hyvinkin nopeasti syöty. Jos metsässä 10 -15 v sykleissä käydään puuta hakemassa. Tosi voihan ne hakkuu määrät olla niin pieniä että kyykkymotolla homman saa helposti tehtyä. Kysymys kuuluukin että onko tämä todellista yritystoimintaa metsän osalta jos hakkuumäärät jäävät alle pääomaverotuksen?

Perko 10.3.2026, 14:23

”Minä lakkasin uskomasta jo 50 vuotta sitten nähtyäni seuraukset ja korjattuani kurssin jaksolliseksi”

Vieläkin vetelää lopinnää, 98 % metsistä piti olla aukotushoidossa ! Sitä ei kysytty mo lta eikä laskettu tuottavuutta tai taimien hintaa. Jätkät ei oo edes nähneet jk puustoa niin on typeryyttä selitellä siitä.

Viskallon vuosiensaatossa keräämät propsimotit kultaa muistia ,ovat kaukana ihmeistä, sataseen valuu vuositulot per ha verojenjälkeen ja avustuksilla muutenkin höyryää, Hartolan verotiedot julkaisi tuloksen. Kärkölä on A 1 porukassa.

Tilakohtaisella tuloksella eivät katoa tappiot vaikka aukkojen lukua kasvattaa! Suomen metsät on siihen ajettu , tukkia alle 20 % aukkojen seassa. 50 vuotta sitten oli yli puolet! Voisitteko ihan omasta jutustanne selitellä noita pyrkimyksiä eikä sellaisesta jota ette ole nähneet.

Perko 10.3.2026, 14:53

Kun teet avohakkuun, se suuri kertasumma, jonka saat, on todellisuudessa jo pitkälti käytetty:
Menneet kulut: päätehakkuun tuloilla kuitataan ne vuosikymmenten takaiset istutus-, raivaus- ja lannoituskulut, jotka on tehty korkoa korolle -periaatteella (vaikka ne olisi maksettu silloin käteisellä mummon laukusta tai hankittu marjoilla, ne ovat olleet sidottua pääomaa)

Timppa 10.3.2026, 15:41

Kun tehdään päätehakkuu, niin sitoutunut pääoma on luokkaa yksi euro hehtaarilta. Toki indeksin vaikutusta ei ole otettu huomioon.

konstapylkkerö2 10.3.2026, 15:51

Höpöhöpö Perko. Useimmiten uudistuskulut ei ole edes tiedossa ja on olleet matalia. Luontaista uudistumista, ilmaisia taimia yms. Sinä heität ihan hatusta muka korkeita kustannuksia joita ei edes ole. Samalla unohtuu harsintametsän pääomakulut ja muut kulut. Lopeta vääristely. Se on huonoa mainosta harsinnallekin.