› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,451 - 4,460 (kaikkiaan 4,460)
1 2 3 … 444 445 446

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 14.3.2026, 11:10

    Eli väität et Suomen metsät on käytännössä tuhottu? Silti metsät kasvaa kymmeniä miljoonia motteja enemmän kuin hakataan joka vuosi. Jännä yhtälö. Omasta mielestäni Suomen nuoret ja hyvin hoidetut metsät pukkaa tulevaisuudessa puuta ennennäkemättömällä tahdilla, harvat harsintametsät eivät yleiskuvaa paljon hetkauta.

    Timppa Timppa 14.3.2026, 11:15

    Kummallista on sitten meidän metsissä tapahtunut.  Vuonna 1963 aloitettiin avohakkuut ”pienellä” 50 ha:n aukolla.  Puuta oli silloin 85 m3/ha.  Ollaan sitten myyty ja uudistettu uutterasti.  Tarkat tilastotiedot kertovat esimerkiksi, että viimeisen 18 vuoden aikana on pääosin karuista mäntyvaltaisista metsistämme myyty puuta yhteensä 91 m3/ha ja nyt on puuta 147 m3/ha.  Tästä on puolet tukkipuuta.

    Ota opiksesi Jovain

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2026, 12:53

    Tuo oli kyllä Perko mollausta, joutunet itsekin myöntämään!

    Se miten tila on hankittu ei sentään vaikuta jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatusmallin keskinäiseen edullisuuteen.

    Kuusiuskova 14.3.2026, 13:26

    Niin, meilläkin on kaikki tilat itse ostettu, ei olla synnytty kultalusikka suussa kuten Perko ilmeisesti. Hyvä argumentoija ei tarvitse mollata muita eikä keksiä faktansa, vaan esittää oikeat tiedot.

    Esittelisit jonkun esimerkkikuvion tiedot viimeisen 30v ajalta, niin voidaan saada keskustelu eteenpäin. Minua ainakin kiinnostais saada hyvää tietoa jk-metsistä, ehkä ne onnistuukin paremmin kuin itse olen onnistunut.

    Visakallo Visakallo 14.3.2026, 13:57

    On tämä nyt perin ihmeellistä! Perko kehuu jk-metsän tuottoa verrattuna sitä jaksollisen metsän tuottoon. Jos jaksollisen metsän tuotto näyttää laskelmassa liian hyvältä, hän ottaakin pointiksi jaksollisen metsän hankintakulut, mutta unohtaa ne taas jk-metsän kohdalla! Mitä tämä tämmöinen häröily oikein on? Perko unohtaa myös sen, että jaksollista metsää ostettaessa, ostoksesta maksetaan momesti suuri osa heti tekemällä siihen uudistushakkuu. Miten jk-metää ostettaessa menetellään? Entä se jk-metsän sukupolvenvaihdoksen rahoitus? Odotan kysyksiini asiallisia vastauksia, koska kysymyksetkin ovat mielästäni asiallisia.

    konstapylkkerö2 14.3.2026, 17:48

    Määrämittahakkuita  lähinnä on nyt harsintahakkuut. Päätehakkuiden jälkeen on voimassa uudistamisvelvollisuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2026, 22:35

    En valvo spv-asioita, niihin on omat asiantuntijat.

    Mitäs Visakallo on valehdellut?

    Palstan säännöt: Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.

    konstapylkkerö2 15.3.2026, 06:07

    Näin esim. on toiminut päätehakkuu+vaihtoehtoissijoitus parhaimmillaan ; v.-23 päätehakatun leimikon kantorahatulot kaksinkertaistui alle 3 vuodessa.  Harsintatulo olisi ollut n.4000€/ha huonompi kuin päätehakkuusta . Sijoituksen jälkeen n.8000€/ha erotus.

    Kyllä se on niin että jk-metsän edut pitää hakea maisematekijöistä jos niitä siellä on. Tulopuolella se häviää auttamattomasti paremmalle menetelmälle.

    Jovain Jovain 15.3.2026, 08:02

    Syvälle näyttää juurtuneen, on niitä havaintoja sukupolvenvaihdoksista ja rahoitus on järjestynyt. Myös jk metsä tuottaa, saahan sitä tehdä mieleisiään laskelmia ja väittää, ettei jk metsä tuota (joutavat maisemametsiksi). Ovat vain väittämiä, on myös päinvastaisia havaintoja ja laskelmia. Uskon tuohon jälkimmäiseen, on ollut itselläkin.

    Perko 16.3.2026, 09:04

    Muistakaa: ” Jos jaksollisen metsän tuotto näyttää laskelmassa liian hyvältä, hän ottaakin pointiksi jaksollisen metsän hankintakulut, mutta unohtaa ne taas jk-metsän kohdalla! Mitä tämä tämmöinen häröily oikein on? Perko unohtaa myös sen, että jaksollista metsää ostettaessa, ostoksesta maksetaan momesti suuri osa heti tekemällä siihen uudistushakkuu.”  Visakallo

     

     

Esillä 10 vastausta, 4,451 - 4,460 (kaikkiaan 4,460)
1 2 3 … 444 445 446