Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,481 - 4,490 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Mulla on vajaa 40v kuusikko johon tulee ens talvena neljäs harvennus, tosin kolme on tehty hankintana.

    Visakallo Visakallo

    Hyvillä maapohjilla kuusien kasvu voi olla niin rajua, ettei normaalit metsänhoito-opit tahdo enää pysyä perässä. Kyllä mielipiteeni siitä on edelleen vahvistunut, että lievät harvennukset ovat lopulta pienempi riski, kuin vain yksi harvennus.

    suorittava porras suorittava porras

    Normaalioloissa kaksi harvennusta riittää. Näin riittää myös harvennuksille tekijät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Alkutiheys, kasvupaikka ja puulaji vaikuttavat. Männylle mieluummin hiukan lievemmät harvennukset, kuuselle keskimääräiset ja koivulle ja lehtikuuselle voimakkaat. Esimerkkinä Vessin koivikot: 2 harvennusta, joissa molemmissa otetaan puolet pois.

    Jos aloittaa kasvatuksen harvemmasta asennosta ja tekee huolella taimikonhoidot, pärjää tosiaan vähemmillä harvennuksilla. Jos puolestaan tekee itse hankintaa, voi lähteä vähän tiheämmästä liikkeelle ja useamman harvennuksen taktiikalla.

    Kaikkein lumi- ja tuulituhoalttein kombinaatio on tiheä metsä ja raju kertaharvennus. Silloin puiden latvat ja juuristot eivät kestä olosuhteen muutosta.

    Visakallo Visakallo

    Aika usein puhuttan tälläkin palstalla vain yhdestä harvennuskerrasta. Sellaiset ohjeet jättäisin vain esittäjien omiin metsiin.

    Jovain Jovain

    Usein nähdään myös jk metsän korjuu ongelmallisena, mutta ei välttämättä sitä ole. Jatkuvan kasvatuksen metsässä korjuun järeysongelmaa ei ole, ei myöskään saanto-ongelmaa. Saanto on hyvinkin on 75-100 mottia ja korjuu voidaan tehdä samoilta urilta hyvinkin pitkään. Metsän rakenne ja uusiutuminen huomioon ottaen samoilta urilta ja myös jatkuvana.

    Perko

    Arvostelijat  nähneet vain  mielikuvissaan,” eivät ole sellaista missään nähneet” tällä  monet ovat  vakuuttaneet !

    Jorma Seppänen  MT lehdessä, Lukijalta :”

    Jos on varaa sijoittaa metsiin, luulisi olevan myös varaa hoitaa ne omin kustannuksin.

    Jossain määrin ymmärrän tukien perustelun, jos kyse on maanviljelijästä, jolle metsä toimii turvana ja pankkina harjoitetun elinkeinon rinnalla. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin yksityisiä sijoittajia tai perikuntia, joiden kohdalla tukia ei välttämättä voida perustella samalla tavalla.

    Tukipolitiikan ympärille on muodostunut kokonainen neuvonta- ja palvelurakenne, joka saa suurimman hyödyn tukirahoista. Käytännössä metsätuet ovat tukea myös metsäteollisuudelle, sillä ne varmistavat, että teollisuudelle riittää hyvälaatuista puuta.”

    Mihin kytkökseen perustuu edelleen  ohjauksen  kierous ?

    Visakallo Visakallo

    ”Käytännössä metsätuet ovat tukea myös metsäteollisuudelle, sillä ne varmistavat, että teollisuudelle riittää hyvälaatuista puuta.”

    Kuka muu niitä puita sitten tarvitsisi, ja niistä jotain maksaisi, kuin metsäteollisuus? Minä en ainakaan 68 vuoteen ole ketään muita löytänyt. Kertokaa ihmeessä jos tiedätte!

    suorittava porras suorittava porras

    Visan kommenttiin yhdestä harvennuksesta on todettava ,että kaukana teistä olevat ja maastoltaan haastavat kuviot kannattaa harventaa vain kerran.

    Kertaharvennukseen on päädytty monesti myös pahasti myöhässä olevilla nuoren metsän kunnostuskohteilla, kun puusto on riukuuntunut ja latvus huvennut olemattomiin. Käsittely tehdään noissa olosuhteissa suoraan päätehakkuutiheyksiin ,kun elinkelpoista materiaalia on liian vähän.

     

    Rukopiikki

    On myös puhuttu täysin harvennuksettomasta kasvatuksesta joka mielestäni sopii kuusikoihin hyvin.

Esillä 10 vastausta, 4,481 - 4,490 (kaikkiaan 4,804)