Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 5,051 - 5,058 (kaikkiaan 5,058)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Meillä istuteaan nykyään paljon muitakin puulajeja kuin ku, mä ja ko. Siirtyisin mielelläni kasvattamaan enemmän esim jaloja lehtipuita, ainoa este on taimien korkea hinta (+hirvet). Mistä olette saaneet jalopuiden taimia ostettua??

    Perko

    Aukko- ja kulu-uskovaiset vaikenevat täysin siitä, että tämä sama ”jos on tyhmä pää, niin kärsii koko roppa” -kohtalo odottaa heitä jokaisen avohakkuun jälkeisessä istutusurakassa.

    He unohtavat tahallaan ne tuhannet eurot ja katkeavat selät, jotka kuluvat jalostettujen kuusen- tai männyntehdastaimien ostamiseen, kivikkoisen maan kuokkaan lyömiseen ja vuosia kestävään vesakon niittämiseen paahtavassa ruteikossa.

    Tämä massiivinen rahan ja kehon haaskausta tarkoittava investointi vaietaan kuoliaaksi, koska järjestelmä haluaa omistajan uskovan, että metsän luominen vaatii aina kärsimystä ja tyhjää lompakkoa, vaikka luonto hoitaisi peitteisessä metsässä saman työn ilmaiseksi ja ilman yhtäkään selkäkipua.

     

    Kuusiuskova

    Onko Visalla muuten kokemusta tervalepän viljelystä? Pari hehtaaria oon uudistanut tervalepälle.

    Visakallo Visakallo

    Ei varsinaisesta viljelystä, mutta ranta-alueilla niitä kasvaa muutama sata runkoa.

    Kuusiuskova

    Onko kukaan tilannut siementä siemen-forelialta? Lähinnä jalopuiden kiinnostaa.

    mehtäukko

    ”…Kohtalo odottaa heitä jokaisen avohakkuun jälkeisessä istutusurakassa.

    He unohtavat tahallaan ne tuhannet eurot ja katkeavat selät, jotka kuluvat jalostettujen kuusen- tai männyntehdastaimien ostamiseen, kivikkoisen maan kuokkaan lyömiseen ja vuosia kestävään vesakon niittämiseen paahtavassa ruteikossa.

    Tämä massiivinen rahan ja kehon haaskausta tarkoittava investointi vaietaan kuoliaaksi, koska järjestelmä haluaa omistajan uskovan, että metsän luominen vaatii aina kärsimystä ja tyhjää lompakkoa, vaikka luonto hoitaisi peitteisessä metsässä saman työn ilmaiseksi ja ilman yhtäkään selkäkipua…”

    Ei ole moista sairaalloista kurjakertomusta koskaan nähty asianomaisten voivotteluna?!

    Se, että mo saa tiedon ja jalostuksen saattelemana perustaa uuden puusukupolven muokattuun ja vesitaloudessa korjattuun maahan parhaiten kasvupaikkaan sopivilla taimilla tai siemenillä, on kaukana moisesta voivottelusta. Tyhjä lompakko selkäkipuineen on jk:n tauteja.

    Reima Muristo

    No kerroppa tuo sama selko kielellä, tenttu-ukko.

    Kuusiuskova

    Se että ei haittaa vaikka joutuu investoimaan uusiin taimiin päätehakkuun jälkeen, seuraava sukupolvi n edellista parempi jalostetun siemenen ansiosta. Sitä ei jk:ssa ole..

Esillä 8 vastausta, 5,051 - 5,058 (kaikkiaan 5,058)