Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 5,201 - 5,208 (kaikkiaan 5,208)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Visa: ”ja ovat sen jälkeen melkein saman tien myytäviä tukkipuita”. Hyvä kysymys, samoin Kuusiuskovalta. Niin ovat, mutta on myös erittäin kyseenalaista kertoa teille yhtään mitään. Onhan täällä hyvin määritelty nollakohta, johon verrataan ja on suositusten mukainen. Se ei vaan ole ratkaisu tähän kohtaan ja on hoitomuodon, jatkuva kasvatus vastainen. Helppo on tähän kohtaan löytää jk metsää, joka avohakkuun ja viljelyn sijaan, kasvaa tukkimetsää ja on täydennettäviltä osiltaan hoidettu. Voihan se vaihtoehto tietenkin olla myös uudet pienet taimet, mitä niillä tarkoitetaankin, mutta rankasti jäävät takamatkalle.

    Perko

    Kun metsä kerran avohakataan, astutaan pitkälle aikajanalle, jossa jatkuva riukujen haaliminen, nuoren metsän kasvatuksen epävarmuustekijät ja  lukitsevat toiminnan kannattamattomuuteen vuosikymmeniksi. Tänä aikana juurikäävän kaltaiset taudit, hyönteistuhot, lumituhot ja teollisuuden suhdanteista johtuvat kysyntärajoitteet muodostavat riskiketjun, joka ajaa metsätalouden tulot kuluilla lopulliseen sammumispisteeseen, heikolla ha kasvulla samalla  miinus tuotolla vuosikymmenet.  Tätä 40 vuoden aikana syntynyttä kierteistä ongelmaa ei voi myöhemmin millään yksittäisellä hoitotoimenpiteellä korjata ( se on keskinopeus tappio), sillä kerran väärin putsattu ei tuota rahaa, harvennuksissa rymistelty ja riskille altistettu tasarakenteinen metsä on ja pysyy taloudellisena rasitteena aina seuraavaan päätehakkuuseen saakka. Silloin on onnessaan onko tulos itse rehkimällä jäänyt  edes plussalle.

    Tästä nämä  raivaajat katkerana valittavat aukkoja nähdessään.  Heidän mielensä saa rauhan ja lohtua vasta 20 vuoden kuluttua, kun päästään tekemään niitä samoja kalliita ja tuottamattomia varhaisperkuita ja raivauksia, jotka pitävät vääristynyttä tappion kierteistä systeemiä pystyssä metsänomistajan  kustannuksella.  Tappio toistuu vielä seuraavaan aukontekijään.

    mehtäukko

    Lopeta tuo yhtä kuviota tuijottava vääristely, joka toimivassa metsätaloudessa on asiaan kuuluva kehitysvaihe. Siinä tehdään tarvittavasti vesitalous- ja tiestötöitä jossa maanmuokkauksella saadaan uuden puusukupolven lähtö varmistettua jalostetuin siemenin tai taimin. Muilla kuvioilla on vuorollaan omat selkeät tekemiset. Tämä on vaan fakta. Viime avossa kahdella viime kuormalla laikutin aukon valmiiksi männyn kylvölle. Pistä paremmaksi.

    Kuusiuskova

    Ei se osaa, kohta alkaa taas meikäläisen ja muiden  nimittely.

    Jo pelkästään jalostetut taimet on erittäin kannattava investointi, uskallan väittää et nyt istutettava rauduskoivu on hakkuukypsä 30 vuodessa viimeistään.

    Visakallo Visakallo

    Edelleen jäi ”kaksosilta” vastaamatta, miten ne uudet taimet sinne jk-metsään saavat alkunsa, ja miten ne kehittyvät niin nopeasti myytäviksi tukkipuiksi?

    Perko

    Taimia voidaan hankkia joko ostamalla jalostettuja taimitarhatuotteita tai hyödyntämällä luontaista uudistumista, jossa uusi puusto syntyy ilmaiseksi emopuiden siemenistä. Nykyisellä kustannusrakenteella kalliit ostotaimet ja niitä seuraavat raivaustyöt syövät metsänomistajan tuoton pitkäksi aikaa. Vain luontaisen uudistumisen varaan rakennettu taimituotanto säästää perustamiskulut ja jättää puukaupasta todellista tuloa metsänomistajan lompakkoon.

    Kysymyksitä ilmenee  varsin suuri ja syvä tietämättömyys,  johon  yhteiskunnan olisi jo puututtava.

    Visakallo Visakallo

    Eikö luonnon synnyttämiä taimikota tarvitsekaan raivata? Kylvävätkö jk-puut siemenet jo valmiiksi oikeaan kasvatustiheyteen?

    Perko

    Tämä ”paremmaksi pistäminen” paljastaa juuri sen jaksollisen kasvatuksen harhan, jossa pelkkä työn tekeminen ja raivaaminen sekoitetaan todelliseen taloudelliseen tuottoon. Milloin oikein menet myymään sieltä ne ensimmäiset tukkipuut, kun todellisuudessa nuo 40 vuoden kiertoon lukitut puustot ovat 80-prosenttisesti pelkkää raivausrisukkoa ja kuitupuuta? Laikuttaminen ja männyn kylvö heti avohakkuun perään vain käynnistävät kalliin ja työlään kierteen, jossa metsänomistaja sitoo rahansa vuosikymmeniksi eteenpäin ilman kunnollista tilipussia. Siinä missä toiset vasta haaveilevat tulevaisuuden tukeista risukon keskellä, jatkuvassa kasvatuksessa poimitaan valikoivasti arvokkainta tukkia ja annetaan luonnon hoitaa taimituotanto ilmaiseksi ilman kalliita perustamiskuluja.

Esillä 8 vastausta, 5,201 - 5,208 (kaikkiaan 5,208)