Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 5,221)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Vastaukset ”asiallisiin” kysymyksiin on annettu. Ei tunnu kelpaavan luonnon taimistot ja edelleen kasvatettavat metsät. On lähdettävä nollapisteestä, että saadaan jalostushyöty hyödennettyä. Nähdään tuottavammaksi vaihtoehdoksi ja ollaan valmiit uhraamaan metsien luontainen tuotto, joka jalostuksen ylimenokauteen verrattuna on moninkertainen. Ja on käytettävissä (jalostus) jatkuvan kasvatuksen hoitomuotona, esim metsänhoidon keinollisen uudistamisen ja hoitomuotoa täydentävien hoitotoimien yhteydessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Kuusiuskova

    Kiitos Perko kun moitit meitä kaikkia metsänomistajia tyhmiksi ja taloudellisiksi orjiksi vain koska emme suostu teidän ajamaan jk-kasvatukseen. Eli meidän pitäisi kaikkien siirtyä jk-kasvatukseen ja sen myötä hankintahakkuisiin?  Kuka sitten ostaa kaiken puun kuin teollisuus on ajettu alas tällaisen politiikan seurauksena?

    Ja Jovainille: tottakai luontaista uudistamista tässä maassa käytetään nyt ja jatkossa, se nyt vaan on todellisuutta. Mutta myös istuttamista käytetään, sillä tavalla saadaan jalostushyöty ja entistä nopeakasvuisempia metsiä.  Ja kukaan ei ole kieltänyt teiltä jk, te vaan ilmeisesti haluatte kieltää aukot muilta.

    Perko

    Tuossa  A J:n linkissä  mainittiin arvojen kanssa yksi osa sitä ’orjuutta’ eli raivauskuluja.   En ole kettää yllyttänyt mihinkään, mutta olen kertonut  tulonmenetyksestä ja niiden säästöistä joihin on mahdollisuus.  Ei olis’ tarvinnut kiitellä  jos se on tuntunut vaikealta.

    Sitä tyhmyyttä ja osaamattomuutta on ollut itsessänikin ennen lakiuudistusta. Aloin tutkia uusia mahdollisuuksia heti, kun siitä ei enää viety hullujenhuoneelle, jos jätti puita kasvamaan. Muutin raatamisen toisenlaiseen otteeseen hyödyntäen tutkijakoulutustani. Siitä on tullut silmät avaavia tuloksia, satojen tuhansien eurojen säästöjä myös vankkaa käytännön näyttöä.

    Kuusiuskova

    Eli omistat siis satoja hehtaareita metsää?

    ”vankkaa käytännön näyttöä”

    Silti et halua jakaa konkreettista ja käytännön tietoa, vaan mieluummin haukut meitä valehtelijoiksi ja nimittelet muuten? Ja aina kehut jk-kasvatusta, mutta nyt kerrot että olet harrastanut jk vasta lakiuudistuksesta 2014. Eli ei ole sitä vuosikymmenten kokemusta jk. Toisin sanoen Valkosen tutkimukset ovat lähempänä totuutta ku herran kerskailut.

    Visakallo Visakallo

    Perkolla ongelmat ovat peräisin jostain muusta kuin metsänkasvatuksesta. Ei hän muuten käyttäyisi sillä tavalla täällä palstalla.

    Perko

    Saatat olla oikeassa, tekstistäni varmaan huomaa, että siitä on vuosia kun olen viimeksi päässyt kunnolla tamppaamaan. Otetaanpa siis hetki happea: puretaan tämä turha kireys ja palataan itse asiaan vähän rennommalla otteella.   Hylätään tuo teitä kalvava naukuminen valmiista tiedosta jota ette pysty käyttämään. Katsotaan  mieluummin mitä tälle asialle voidaan tehdä.

    Kuusiuskova

    Niin, tässä ketjussa edelleen pitäisi puhua aukon tuottomenetelmistä, mutta herrat tunkee sitä jk tänne joka aiheeseen. Miksi lopetit tamppaamisen, etkö huomannut miten hyvin nykyajan hoidetut jaksolliset metsät kasvaa? Vai rupesiko laiskottelemaan?

    Visakallo Visakallo

    Jos Perkon kertomat jutut itsestään pitävät aikajanan osalta paikkansa, hän on nyt iältään kahdeksankymppinen. Jos puunostaja oli jo 60-luvulla sitä mieltä, ettei Perkon hankintahakkuista tule oikein mitään, ja suositteli kevyempiä lukuhommia, niin sitä taustaa vasten Perkon tamppausvastenmielisyys on aika ymmärrettävää.

    Visakallo Visakallo

    Olen sitä sukupolvea, että maalla lapsena opetettiin, että joutenolo on väärin, ja on jopa syntiä. Metsässä ilman mitään työkalua jouten kävelijää pidettiin jotenkin omituisena, ja heistä meitä lapsia jopa varoiteltiin. Muistan vielä hyvin, että syksyllä kun koulu alkoi, se tuntui lomalta, kun ei tarvinutkaan tehdä juuri muuta kuin istua! Nuoruus meni hyvin fyysisissä maatalous- ja metsätöissä, mutta myöhemmin työt kevenivät tehdastöiden kautta toimistohommiksi. Niiden vastapainona metsänhoitotyöt olivat hyvinkin mieluisia vapaa-aikana ja niin myös nyt eläkkeellä. Ymmärrän kyllä, että Perkon elämänkaari on ollut erilainen, ja  mieltymykset sen takia myös erilaiset.

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 5,221)