Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,231 - 5,240 (kaikkiaan 5,347)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Makarov

    Oma metsäomaisuuden hankinta on perustunut täysin avohakkuisiin. Hankittu tila, hakattu mikä on ollut järkevää, raha sijoitettu uusiin tiloihin ja tämä aina uudestaan. Laitettu saatu pääoma heti tuottamaan kun on tarkoitus metsiä ollut ostaa, toki käytetty myös laina vipua. Tämä ei olisi jk:lla ollut mahdollista tällaisessa mittakaavassa kun ei ole ollut pääomia valmiina muualta. Kuten olen kirjoittanut niin asioita voi laskea monella tavalla ja myös tehdä, riippuen mitkä on tavoitteet.

    Makarov

    Elikkä minun aukon tuottomenetelmä on ollut uudet tilat ja metsäomaisuuden kasvattaminen joka on onnistunut vallan mainiosti.

    Kuusiuskova

    Samaa meillä, toista se on jk ikuisuuskoneen kanssa. Sillä ei ois ostanut mitään lisää..

    Panu Panu

    En ole ikinä ostanut puustoista tilaa, koska ne ovat niin kalliita. Olen mieluummin ostanut hehtaareita pitkän ajan investointina. Ensimmäisen ostin 2007, joten kasvuakin on jo nähty ja muutama aukkokin tehty eri syistä kuten kirjanpainajan takia. Jonkun tutkimuksen mukaan puustoisten tilojen ostaminen olisi kannattavinta. Ehkä tulevaisuudessa voi harkita sellaisen ostamista lyhytaikaisella lainalla kun yleensä sitä rahaa ei itsellä ole. 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattavuus riippuu aikaperspektiivistä: ostatko lähiajan hakkuumahdollisuuksia vai pitkän aikavälin arvonnousua. Se kumpaa painotat, se näkyy korkovaatimuksessasi.

    Verotekninen kysymys: jos ostaa puustoisen tilan ja saa metsävähennystä siitä, ja myy metsätilan tappiolla hakkuiden jälkeen, mitä tapahtuu verotuksen suhteen? Käytetty metsävähennys tuloutuu myydyn tilan osalta, mutta siitä saa vähentää myyntitappion vai?

    Jovain Jovain

    Voi se ”jk ikuisuuskone” olla hyvinkin tuottoisa. Aukkoa aukon perään pystymetsään, laki sen sallii ja voi olla vielä suositusten mukaan, ilman uudistamisvelvollisuutta. Toistoa, mutta kaukana on normimetsänhoidosta, ei oikein samana päivänä keskustella.

    Kuusiuskova

    No meillä ainakin aukot uuudistetaan heti, ja ensimmäinen tulo tulee eh jo reilun 10v päästä koivikoissa ja viimeistään 20v iässä kuusikoista.

    Perko

    Kyllä  siihen  on  pakotettu ohjelman mukaan.  Sijoituksen taloudellinen tulos riippuu siitä, että ensimmäiset harvennukset tuottavat yleensä vain 300–800 euroa hehtaarilta, mikä ei usein riitä kattamaan uudistamisen ja hoidon kaikkia kuluja korkoineen. Se on ollut  koko pelin henki 70 vuotta  !

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    So what, sanoisi Paavo Lipponen. Tulonmuodostus kiihtyy ensiharvennuksen jälkeen kun kuitupuu alkaa muuntua tukiksi.

    Perko

    Johtopäätös metsälaskelmaan kun puhutaan siitä, että ”nopeammat taimet parantavat tilannetta, koska rahat saadaan takaisin 20 vuotta aikaisemmin”, kyseessä on puhtaasti kineettinen etu (ajan säästö).   Mutta koska tuo nopeus maksaa alussa enemmän rahaa, dynaaminen painolasti (suurempi alkukulu korkoineen) pitää huolen siitä, että sijoituksen kokonaistuotto jää silti puolivälissä miinukselle.
    Lentäjänä olen  tämän  virheen välttämiseen opetettu.  Lentokone putoaisi ennen perille pääsyä, jos sen lentoa ja polttoaineen kulutusta ohjattaisiin samalla taloudellisella kaavalla kuin selitettyä 50 vuoden pikakiertoa.  Ikäviä onnettomuuksia  jopa tiedän ilmailusta.

    Metsiin  sattui niitä 70 vuotta ja meno jatkuu,  ne korvataan viereisellä  aukolla.  Niin, että  Paavo Lipposen  orsilla  ei ollut  matematiikan  lahjakkaimmat.

Esillä 10 vastausta, 5,231 - 5,240 (kaikkiaan 5,347)