Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 5,325)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Juurikkala olikin oikea guru metsäasioissa, hän osasi kasvattaa kunnon puustoja. Suosittelen lukea herrran oppeja, ne perustui oikeaan käytännön kokemuksiin eikä simulointeihin.

    Puu Hastelija

    Perko, jos joskus hommaat lustokairan, niin kerro, millaisia vuosikasvuja löytyy niistä sinunu simuloimista jatkuvan kasvun puistasi rinnankorkeudelta. Ei harvennusmetsien tyvileikoista.

    Perko

    Oh , well how nice a question!   Hollywood tyle.  Käy katsomassa omat kuvat , siellä miun kuvissa on yks malli  kuvattuna kun riittävän pitkälle selaat.  Näyte on 4- 5m tukin latva päästä.   Nykyisin on  tehty kuvien laitto monipolviseksi poluksi  ja perin hankalaksi etten enää siihen viitsi lisäillä.     Ohje oli hakkaajalle  ottaa tukin latvasta eikä niitä tyvi linssejä ole tullut.  Muutama puun tyvi on siistitty ja tehty niistä halkoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo kuva vuodelta 2020 näkyy kun klikkaa Perkon nimeä ja sitten klikkaa käyttäjän Perko kuvat. Lustot ovat alussa kuin tämän palstan lannoittajilla eli sentin paksuisia ja maltillistuvat loppua kohti noin kolmannekseen siitä.

    Pitäisi käydä vakavaa keskustelua sahateollisuuden kanssa onko tämä nyt se raaka-aine johon meidän tulee pyrkiä, eli havutukki sentin lustoilla.

    Perko

    Eikös se riitä A J: ll kun 30 v välein pyyhkii paljaaksi,  ropsit ”guzetin miehille”  ja istuttaa uutta , eikä käy kapinaan jatkaa tamppausta!     Sitä äskelleen ylistit  kuin on tuonut hyvinvoinnin joka kotiin.

    Visakallo Visakallo

    A.J: ”Pitäisi käydä vakavaa keskustelua sahateollisuuden kanssa onko tämä nyt se raaka-aine johon meidän tulee pyrkiä, eli havutukki sentin lustoilla.”

    Sahatavaralla on nykyisin niin monentyyppistä käyttöä, eli tuskin on kovin paljoa tarvetta pohtia sitä, minkä tyyppistä tukkipuuta metsissä pitäisi milloinkin kasvattaa. Sieltä kun tulee aina hyvin nopeasti kasvaneita, sekä myös niitä hitaammin varttuneita tukkeja, joista sitten sahausprosessissa laatuluokittellaan valmis tavara. Toki turhaa oksaisuutta on puiden kasvattajan hyvä välttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmasti näin on, kuten Visakallo kuvasit. Eroja kasvunopeuteen tulee esim. puuyksilöstä, yksilön mikrosijainnista, metsänhoidosta, metsätyypistä ja alueesta johtuen. Kysymys kuuluu, mikä on luston järkevä yläraja useimpiin käyttöihin. Puututkijoiden mukaan 3 milliä on hyvä, itse ajattelisin että 5 mm puolellaan, eli yhteensä sentin läpimitan kasvu voisi olla hyvä kompromissi tavoiteltavaksi.

    Kuusiuskova

    Niin kauan kuin maksetaan kuutioista, niin kauan yritän saada puut järeytymään todella nopeasti. Se on mo oma etu, mitä enemmän kuutioita sen enemmän rahaa tilille.

    Perko

    Metsänomistajan ääni unohdettiin historian murroskohdassa.

    Metsäalan parhaat asiantuntijat allekirjoittivat ( A J ) aikanaan linjaukset, vaikka 1940-luvulla ei ollut vielä käytettävissä nykyisen kaltaista varmaa tutkimustietoa. Päätöksenteossa metsänomistajat kuitenkin pitkälti sivuutettiin.

    Toimintaa ohjattiin vahvasti paperi- ja selluteollisuuden liitosta käsin, muun muassa kenraali Paavo Talvelan johdolla. Kun näitä virallisia asiantuntijoita pidettiin aikansa viisaimpina, herää kysymys: millainen painoarvo oli tavallisten metsänomistajien omalle, käytännön kokemuksen tuomalle tietotaidolle?

    Työnjohtajat myös eivät  omaksuneet koivujen hävitysmenettelyä, niin muista tupakalla  istuvien keskusteluista.   Maaseutu kestää paljon.

    mehtäukko

    ”..Kun näitä virallisia asiantuntijoita pidettiin aikansa viisaimpina, herää kysymys: millainen painoarvo oli tavallisten metsänomistajien omalle, käytännön kokemuksen tuomalle tietotaidolle?..”

    Kun perkolainen tuo esiin itsensä kaksosten osoittamaa ”käytännön kokemuksen tietotaitoa”, sille ei naura muut kuin harakat.

    Tämä on tyypillistä menneiden asioiden vatulointia. Ja niimpä kehitys ja moni edistynyt asia ei mahdu ajatteluun!!

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 5,325)