› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,301 - 5,310 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 530 531 532 533

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 7.7.2026, 10:22

    Suomessa on tutkimuslaitoksella kasvatettu koivua jolle vuodessa on kertynyt pituutta yli viisi metriä.  Olosuhteet ja ravinteet  oli tietämyksen mukaa luotu optimiksi ympäri vuoden.

    Kävelin äskettäin viisi vuotta sitten harvennetulla palstalla, josta oli aikoinaan sahattu näytekiekkoja. Löysin yhden niistä, ja huomasin vuosilustojen olevan keskimäärin sentin paksuisia. Tällaista kasvua syntyy, kun sekä ravinteet että ulkoiset olosuhteet ovat lajille optimaaliset.

    Aikaisempi propsintuotannon tutkimus ja silloiset menetelmät eivät vielä tunteneet näin kovaa tuottavuutta, sillä kasvutiedon optimoinnista tiedettiin tuolloin hyvin vähän.   Pitää  tutkia maaperää hieman.  Hyvin on viereisetkin  kasvut jatkuneet.

    mehtäukko 7.7.2026, 10:57

    Kasvakoon vaikka 10metriä vuodessa, mutta puut ei kasva metsissä ympäri vuoden. Ja jk:ssa silloin tällöin vain nimeksi.

    Kuusiuskova 7.7.2026, 12:26

    Totuus on että parhaimmat rauduskoivikot harvennetaan nykyään 10-12 v iässä. Siinä yksi syy miksi meillä on koko ajan enemmän koivikoita.

    Perko 7.7.2026, 12:46

    Tutkijat kasvatti talven yli koivua lämpökeskuksen  pannuhuoneessa  muovista tehdyssä  säkissä  sopivassa kosteudessa ja valaistuksessa.  Ukko -rukan  kamppailu kaikkea  vastaa   ottaa varmaan ikämiestä voimille.

    Hartolan jääkauden murentaman moreenin emäksiset mineraalit  ovat  sattuneet sopiviksi  ja ravinnet  puita sopivasti.

    40 vuotta  sitten   Itäkeskuksen  parkkipaikan vieressä  lampunalla oli  koivu vihreässä lehdessä kun ihmiset kävi  jouluostoksilla, on  oma havainto!

    Puu Hastelija 7.7.2026, 13:04

    Kävelin äskettäin viisi vuotta sitten harvennetulla palstalla, josta oli aikoinaan sahattu näytekiekkoja. Löysin yhden niistä, ja huomasin vuosilustojen olevan keskimäärin sentin paksuisia.

    Tyvilaajentuma juuren niskoilla on välillä melko massiivista katseltavaa.

    Voisitko raportoida meille,  millaisia vuosilustoja löytyy rinnankorkeudelta jatkuvan kasvatuksen metsistä, niistä mistä simuloit pelkkää tukkia. Ei mistään harvennus metsästä.

    Nostokoukku 7.7.2026, 13:10

    Viime viikolla keräsin taas polttopuita avohakkuualalta. Motolta oli jäänyt kiven viereen pitkä tukkikuusenkanto. Polkaisin vähän sammalta matalammaksi ja lyhensin kannon, juurenniskoja myöten. Siitä tuli hyvinkin polttopuun mittainen. Juurenniskojen kohdalta vuosilustot pesivät hyvinkin Perkon senttiset. Olivat varmasti viisisenttisiä. Optinen harha vai huimaa kasvua?

    Kuusiuskova 7.7.2026, 13:37

    Kuhan kuusikkoa ensiharventaa Vessin voimakkuuksien mukaan niin lustonpaksuudet ovat helposti sen sentin luokkaa koko puustossa, mutta se vaatii riittävän harvaa kuusikkoa. Myös toinen ja kolmas harvennus täytyy tehdä riittävän voimakkaina. Siksi meillä kuusikot ensiharvennetaan viimeistään 20v iässä, toinen harvennus 25-30v iässä ja se kolmas harvennus yleensä noin 35v iässä.

    Kuusiuskova 7.7.2026, 13:45

    Niinpä, itse yritän ainakin kertoa omista kokemuksista. Ja olen sen verran nuori vielä, et ehdin tod tehdä vielä yhden aukon melkein jokaisella omistamallani kuviolla.

    Perko 7.7.2026, 15:00

    Jääkausi kaukaa viisaana teki Hartolan alueella suuren palveluksen metsille luoja  tiesi tuleva isännän: Mannerjäätikkö murskasi tätä mineraalirikasta kallioperää ja sekoitti sen hienojakoiseksi moreeniksi.   Koska moreeni sisältää kaikkia raekokoja aina hienosta savesta suuriin lohkareisiin, se pidättää erinomaisesti vettä ja ravinteita.  Moreenissa olevat biotiitti- ja maasälpämurskeet rapautuvat hienojakoisuuden ansiosta nopeasti. Tämä takaa sen, että puilla on jatkuva, luonnollinen kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin ”lannoitus” suoraan maaperästä.

    Visakallo Visakallo 7.7.2026, 15:55

    Nyt taidetaankin olla Perkon kanssa samoilla aaltopituuksilla. Täälläpäin muutamat metsätietäjät ovat joskus todenneet, -yhden nimi oli muistaakseni Juurikkala, että täkäläiset kumpuilevat multamoreenimaapohjat ovat rakenteeltaan jopa maailman parhaimpia metsämaapohjia.

Esillä 10 vastausta, 5,301 - 5,310 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 530 531 532 533