› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,421 - 5,430 (kaikkiaan 5,449)
1 2 3 … 542 543 544 545

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 27.7.2026, 13:06

    Perkon alkuosa tekstistä on aivan totta. Metsätyöstä on aina maksettu nippa nappa vain sen verran, että puu on saatu keinoteltua tien varteen.

    Jälkimmäisestä osasta en ole varma. Ei ole kokemusta.

    Kuusiuskova 27.7.2026, 14:14

    Pitääkö jk tunkea koko ajan tähänkin ketjuun?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2026, 17:49

    Niin, oli jo aiemmin esillä toive yrittää pitäytyä otsikossa. Huonosti näkyy onnistuvan.

    Jovain Jovain 27.7.2026, 19:12

    Jk-löyhkä, keskustelu jatkuvasta kasvatukesta pyritään lopettamaan.

    Kuusiuskova 27.7.2026, 19:31

    Ei me sitä koiteta lopettaa, päinvastoin. Kaipaamme kuvia, esimerkkejä ja käytännön vinkkejä jk koska sillä on paikkansa suomalaisessa metsätaloudessa. Mutta siitä keskustellaan mieluiten jk-ketjussa.

    Perko 27.7.2026, 23:48

    Löyhkä häipyy  kun äijien  housut  harppoo aukon toiseen laitaan .

    Rippe 28.7.2026, 00:23

    Varmaan keskustelua aiheest< ”aukon tuottomenetelmät” on jossain noin 500 sivun listauksessa. Laitanpa huvikseni tähän vaihtoehtoja.

    1) Aukko jätetään täysin oman onnensa nojaan. Metsän perustaminen maksaa nolla euroa. Kun metsä siihen joskus alkaa tulla, päättää metsänomistaja raivaussahan käytöstä. Voi antaa olla raivaamatta, tai raivaamalla valita kasvatustiheyttä. Ja jossain määrin myös puulajeja.

    30 vuoden kohdalla palstalla olisi oletettavasti lehtipuuvaltainen tiheikkö. Metsäksikin sitä ehkä voisi kutsua. Kukaan ei etukäteen tiedä, olisiko sillä vielä mitään positiivista arvoa. Toisaalta, siihen ei ole mennytkään mitään kuluja, joten tilanteen nykyarvo on +-0.

     

    2) Aukolle tehdään maanmuokkaus, mutta ei mitään muuta. Kuluja tulisi varmaan noin 300 euroa hehtaarilta, mikä olisi 30 vuodessa ja 4% korkokannalla 936 euroa. Tällöin on päällä tiheä sekametsä, josta voisi energiapuuta korjata giljotiinivehkeellä. Tulot riippuisivat varmaan energiapuun kysynnästä. Varmaan kuitupuutakin voisi tehdä. Minulla on tällaisia kuvioita, puuta on paljon. Mutta ei oikein vielä tuloja tulossa.

    3) Maanmuokkaus + raivaus 10v kohdalla. Raivauksen hinta 400 euroa per ha. 30 vuoden kuluttua (4%) on kustannusten hinta 1812 euroa. Metsä on oletettavasti ensiharvennuskypsä, lehtipuuvaltainen sekametsikkö. Ensiharvennuksesta voisi tulla tuloja noin 50 x 25 = 1250 euroa. Tilanne 30 vuoden kohdalla olisi siis -560 euroa per ha.

    4) Maanmuokkaus + istutus (600 euroa per ha) + raivaus 10 v kohdalla. Kulut 30v kohdalla ovat 3611 euroa per ha. Tuloja olisi kuitenkin tullut jo hieman varhemmin, esimerkiksi 25 vuoden kohdalla 60 x 32 euroa = 1920 euroa. Tällöin nettotilanne 30 vuoden kohdalla olisi -1275 euroa.

    5) Maanmuokkas + istutus + varhaisperkaus (250 euroa, 5 v) + raivaus (400 euroa / 15v). Tuloja  vaikkapa 23 vuoden kohdalla 1920 euroa, jolloin nettotilanne 30 vuoden kohdalla olisi -1569 euroa.

     

    Näitä lukuja on helppo heitellä excelissä. Esimerkeissä on tietysti korkeahko korkokanta (4%). Eikä mitään tukiaisia ole huomioitu. Ei myöskään sitä, että monet meistä tekevät raivaustyötä suorastaan mielellään. Ensiharvennusikä riippuu tietysti sijainnista ja maaperästä. Meillä se on suhteellisen realistinen oletus. Etelä-Suomen viljavilla mailla voi tilanne olla ihan toinen.

    Tällä viestilläni haluan tuoda kantani esille siitä, että on varmaan monia mahdollisuuksia tehdä aukon uudistus, ja laskea asialle tuotto.

     

    mehtäukko 28.7.2026, 06:15

    Rippellä ihan hyvä pohdinta. Mehtäukko taas on alunalkaenkin luottanut metsäntutkijoiden ja professoreidensa laskelmiin yleensä metsätaloudesta. Eniten ”omaa” laskemista ja pohdintaa vaatii metsän ostohinta. Ylihinnalla alkaa alamäki. Kaikki muu puunkasvatukseen tehty järkevä hyvän metsänhoidon toimi ei ole osoittautunut tuottamattomaksi, sillä ne antavat sen tutkitun tuoton ekonomiensa arvovallalla. Onhan kuitenkin niin, että vain se laskennallinen takaisin ”sijoitus” uuteen puusupolveen mahdollistaa toimivan metsätalouden. En ole orjuuttanut siten itseäni laskelmilla arkityössä ja näin vapaus on säilynyt…

    Taiki 28.7.2026, 06:28

    Pistäppä Rippe laskelman jatkoksi kunkin kuvion puuston arvo 30:n vuoden kohdalla. Taitaa vähän vaikuttaa menetelmän valintaan.

    Metsuri motokuski 28.7.2026, 07:33

    Minä olen käyttänyt niinkin yksinkertaista exeliä että istutus ja taimikonhoito on noin 1500 euroa /ha. Kun kaikki tehdään ajallaan. Ensiharvennukselta kantorahatulo on noin 1250 euroa /ha. 50 mottia ja 25 euroa motti hehtaarilta.  Ensiharvennus on maksanut lähes kaikki uudistuskulut. Mitään prosentteja en laske, vaikka pitäisi varmaan, kun ei ne rahat siellä tilillä säily kuitenkaan tai tuottaa huonosti. Menkööt ne metkatuet sitten vaikka niihin korkotappioihin

Esillä 10 vastausta, 5,421 - 5,430 (kaikkiaan 5,449)
1 2 3 … 542 543 544 545