› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,431 - 5,440 (kaikkiaan 5,446)
1 2 3 … 543 544 545

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 28.7.2026, 08:01

    Käsitys moninkertaisen laskemisen tarpeellisuuden paljoudesta ON mielenkiintoinen. Lähtökohtana ovat hyvän metsänhoidon suositukset.

    Onko ”sijoittamaton” taimikko ja myöhemmin nuori- tukiton metsä minkään arvoinen? Vakuuksina, myyntihintana, myyntipuun riittävyytenä….

    Järjen käyttö on sallittua.

    Perko 28.7.2026, 10:37

    Vuosikymmenet ja vuosisadat hujahtavat tekstiä kirjoittaessa ja unohtuvat pilkun taa, vaikka elinkautinenkin kestää lopulta vain kaksitoista vuotta. Kun laskelmien keskellä vilkaisee peiliin ja vanhoihin kuviin, huomaa, miten naama muuttuu kolmenkymmenen vuoden koettelemuksissa ja ympärille syntyy kokonaan uusi sukupolvi.

    Tästä ajankulusta huolimatta avohakkuun jälkeinen kylmä aukko on ja pysyy taloudellisesti pakkasella, muistuttaen pitkien odotusaikojen todellisesta tuloksesta.

    Kuusiuskova 28.7.2026, 11:59

    No onko herralla sitten omia ”aukkoja”? Mitä olet niille itse tehnyt? Aukkojen nopea istuttaminen, se on kaikkein kannattavinta metsätaloutta, sanoo Perkon väitteet mitä tahansa

    Perko 28.7.2026, 12:33

    Toisten puustot tai aukot ei hitusen vertaa  muuta jonkun  istuttajan   tulosta.  Äsken  oli  vaihtoehdot  numeroilla.  Niistä  saa  viitteen miten on  ”pullat uunissa”.  Maratonilla  sama tilanne niin toiset olisi jo maalissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2026, 13:30

    Rippe kirjoitti hyviä vaihtoehtoja. Maapohjalla on tietysti myös jokin arvo, joten kannattaa miettiä onko sitä järkevää jättää tuottamattomaan tilaan.

    Laskelmassa voi myös ottaa huomioon vuoteen 30 mennessä syntyneen kasvun arvon, joka kyllä uudistetussa ja hoidetussa metsikössä useimmiten on kattanut uudistamis- ja hoitokulut. Kasvun tuoman tulon eli puustopääoman lisäyksen on saanut itselleen, vaikka ei vielä hakkuutuloja korkovaatimuksen mukaista määrää. Ei kukaan möisi ihan pienellä summalla saati lahjoittaisi 30-vuotiasta metsää laskennallisesta tappiosta huolimatta. Metsikkö on siinä kohtaa nopeimman tilavuuskasvun ja kiihtyvän arvokasvun vaiheessa.

    Itseni on monesti yllättänyt istuttamieni metsiköiden alkukehityksen nopeus, erityisesti lehtikuusi. Pettymyksiä ovat aiheuttaneet oikeastaan vain muutamat siemenpuukohteet (männyn ja koivun), sekä peltoon istutettu raudus joka kärsi varmaan boorin puutteesta tms.

    Perko 28.7.2026, 15:23

    Vaihtoehtoinen menettely  A J  esitykseen  olisi tuottanut 10 tonnin tuloa  ja  siinä humisisi  hyväkasvuinen  puusto johon  ei  kohdistuisi odotuksen  tuomaa ahdistusta ja taloudellisia tappioita.

    Miksi asioista pitää vängätä vaikeimman kautta ja pelätä tuottavuuden loppumista, kun virheellisiä polkuja neuvova vanha navigaattori joutaisi jo heittää tuleen ennen kuin se päätyy vahingossa kierrätykseen sotkemaan muidenkin suuntaa.

    suorittava porras suorittava porras 28.7.2026, 15:38

    No aloitapa itsestäsi viskaamalla oma vanha mitäsattuu näyttävä navigaattorisi tunkiolle!

    mehtäukko 28.7.2026, 15:55

    ”..Miksi asioista pitää vängätä vaikeimman kautta..”   Alkaako peilin edestä ohikulkijalla hihna luistamaan kun väännät omien toimintatapojesi mukaisesti??   Mikä on vaikeimman kautta kuin jk-arpominen?

    Perko 28.7.2026, 16:08

    12 vuotta sitten poistin akun siitä ja heitin silmät kiinni kuutostieltä  linja-autosta.   Lähdin Itä-Suomen yo- seminaarista jossa oli menetelmistä  kiistaa Kärkkäisen kanssa.  Viis’kilomeriä  riitti propsintuotanto ratkaisuun, se polku on turhake !

    Tämän ratkaisevan heiton jälkeen oli helppo hylätä virheelliset neuvot ja siirtyä rohkeasti kohti jatkuvaa kasvatusta, jossa luonto hoitaa työt ja metsänomistaja korjaa todelliset tilit

    suorittava porras suorittava porras 28.7.2026, 17:11

    .. ja seuraava sukupolvi korjaa jäljet ja kärsii seuraukset.

Esillä 10 vastausta, 5,431 - 5,440 (kaikkiaan 5,446)
1 2 3 … 543 544 545