Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,511 - 5,520 (kaikkiaan 5,566)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Iki-aikainen metsikön maatiassiemen ei taatusti ole jalostettua pelkästään ilmakylvyillä ja valohoidolla.

    Jovain Jovain

    Ei se ole satasista, voi olla tuhansista ja valitettavasti sinne toiseen suuntaan. Kovin ovat johdattelevia nuo väittämänne ja kuvitellaan voimasanojen auttavan asiaa?

    Perko

    Paljaaksi hakattu metsä on irronnut luonnollisen puunkasvun jatkumosta ja ajautunut tasaikäiseen aukkokierteeseen,   josta paluuta ei ole ilman raskaita seurauksia. Kun metsä kerran vedetään sileäksi,  katkeaa vuosisatojen aikana kehittynyt maaperän, mikrobien ja eri-ikäisen puuston välinen elävä yhteys.

    Tämä radikaali katkos luo tyhjiön, jossa metsänomistajan on mahdotonta saada puitaan enää tarttumaan siihen tuottavaan,  tasaiseen ja luotettavaan myyntitulovirtaan,  jota jatkuva kasvatus tuottaa.  Paljaaksi hakkuiden  korjausyritykset jatkuvat sukupolvelta toiselle.

    Metsänkasvatuksen jatkaminen ei ole välttämättä päätehakkuun jälkeen kuitenkaan kannattavaa ,, Luke

    oksapuu

    Vedin aikoinaan sileäksi (aukoksi) vanhat harsinta hakatut metsikkö kuviot.

    Muokkaus, istutus, raivaus ja nyt niihin tehdään ensiharvennuksia. Paljon parempi metsä tulossa mitä ne harsinta rääseiköt oli…

    Visakallo Visakallo

    Sitä samaa kuin oksapuu on tullut täälläkin tehtyä jo sen aikaa, että ensimmäisiä männiköitäkin voisi jo ”paljaaksihakata”. Ethän sinä Perko suostu mitään uskomaan, ja uskoisitko sittenkään, vaikka omin siilmin näkisit? Älä kuitenkaan syytä valehtelijaksi, sillä se kertoo vain siitä, ettet ole perehtynyt nykyiseen puunkasvatukseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mistä Perko vetäisit tuon väitteen, että paljaaksihakkuun jälkeen ei ole kannattavaa metsänkasvatusta? Tuskin Luken materiaaleista.

    Perko

    Kaksi  täysin eri  juttua kasvattaa ja ansaita!  Niin Luke on sen myös todennut.

    Taisi olla Puukin jutussa tuo alkutekstin lainaus; ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 %”  .  Paljonko tuosta on tuloa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuulostaa paremmalta tuo muotoilu Perko. Mutta joskus metsänomistajalla voi olla käsillä aito valintatilanne, jos metsän rakenne on sattumalta molempiin sopiva.

    Metsuri motokuski

    Jovainin taimikon perustamiskulut on kyllä kohdallaan. Olisin kyllä itsekin huolissani jos siihen tuhansia upoisi.

    Perko

    Miten ja kuka sen tuottavuuden takaa?   Lyhemmissäkin maahan hautauksissa  on vaarana kuin lotossa tappio.  Onko Annelilla varmaa vastausta?

Esillä 10 vastausta, 5,511 - 5,520 (kaikkiaan 5,566)