Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 5,562)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Älä käytä Lukea keppihevosenasi Perko.

    Lannoittajille tiedoksi, että asioista hyvin perillä oleva tahon mukaan havupuun lustolla ei periaatteessa ole enää enimmäispaksuutta. Kuitenkin edelleen pätee se vanha suositus, että mielellään lannoitetaan varttunutta päätehakkuuta lähenevää metsää eikä nuorempaa.

    Perussahatavaran kilpailuasema hiipunee viennissä samaan tapaan kuin sellun, joten tuotteita tehdään entistä enemmän paloista liimaamalla. Voisi ajatella että lujuusluokiteltua sahatavaraa menisi kuitenkin tulevaisuudessakin jonkin verran kotimaan rakentamiseen.

    Perko

    Kontrolli laajenee totuutta ja tutkittua tietoa vastaan. Ainakin pyrkii peittämään menneen.

    Kuusiuskova

    Mennyt: jk, harsinta

    Tulevaisuus:hyvin kasvavat jaksolliset metsät sekä osittain jk

     

    Jovain Jovain

    Hyvinkin vuosikymmeniä tappiolla ollut, vaikea sieltä on jk metsänhoitoa tunnistaa, mutta hoidon yhteesovittamisessa voi olla ideaa.

    mehtäukko

    Pirtin ympärillä tontilla olevia puita voi ideoida jatkuvana, eipä oikein muita. Koivukuvioille joille on syntynyt terve täystiheä aliskuusikko, on aina onnistuneesti hyödynnetty.

    Jovain Jovain

    Kovin vähäiseksi jää mehtäukon ideointi jk metsässä. On vähän kuin yksi rauduskoivu siemenpuu jossain muokatussa aukossa. Antaa hyvän tuloksen, mutta niin antaa säästettävät taimistot metsässäkin. Ei tarvitse ensitöikseen harvennella säästettäviä ja edelleen kasvatettavia jaksottaisen pystymetsiä, pylväsmetsiä.

    Metsuri motokuski

    Tuossa johtopäätöksensä ei ole päätä eikä häntää. Noin huonot kannattaisi jättää jo kirjoittamatta.

    Kuusiuskova

    Oletko yllättynyt?

    Oliko se Visa muuten joka oli kasvattanut hieskoivikosta hienon metsän? Kiinnostais kuulla kokemuksia..

    Visakallo Visakallo

    Kuusiuskovalle: Niitä hieskoivikoita on muutamia. 1989 uudistettiin luontaisesti kolmen hehtaarin rannta-alue hieskoivulle. 1990 kaksi hehtaaria turvemaan, ja puoli hehtaaria kivennäismaan peltoa metsitettiin jalostetuilla hieskoivun taimilla. Lisäksi pienempiä kosteita maapohjia on annettu kasvaa luontaisia hieskoivua. Em. suuremmat alueet on hoidettu samaan tapaan kuin rauduskoivikotkin. Ovat nyt tukkikoivikoita, mutta jääneet jälkeen rauduksista niin kuutiokasvun kuin laadunkin suhteen. Rungot ovat mutkaisempia.

    Perko

    Metsänkasvatuksen jatkaminen ei ole välttämättä päätehakkuun jälkeen kuitenkaan kannattavaa, jos kasvupaikkaa joudutaan lannoittamaan useita kertoja ,  neuvota kertoo Luken ohjeilla.  Milloin lienee kannattavaa ?

    –  Mhy: n ”vastaava kuru” selittitte täällä, että aukkoon seuraava metsä perustetaan edellisestä hakkuusta saaduilla rahoilla jolloin ei tule menetystä. Hahah haa!    Ei  ole  monta päivää  kun täällä vielä samaa teoriaa tökötettiin,  lie kirjoitettu Hesariinkin.

    Teillä  on ainoana  tietona teoria  jonka kirjat joutaa antaa ruotsalaisten polttaa.  Se teoria ei ole tehty metsänomistajien eduksi vaan  ryöstäjien takia lailla.    En ratsasta ollenkaa enää edes mhy:n  tammalla  tai muullakaan aasilla.

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 5,562)