Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,751 - 5,760 (kaikkiaan 5,773)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    En minäkään muuta osaa, ollaan me kyllä puuntuottajina surkeita kuin ei enempää saada aikaiseksi. Valitettavasti omienkin metsien kasvu on jäänyt samalle viivalle Visan kanssa.  Ajattele nyt, samassa ajassa Perkon satuihme kasvaa sen yli 1500 mottia, Luulin ett sellaisia metsiä kasvaa vaan tropiikissa.  No, unelmamaailmassa varmaan mikä tahansa metsä kasvaa mitä vaan.

     

    Perko

    Vaikka bonuksilla kuitattu rauduskoivun uudistaminen säästää käteistä, pankkilainalla vivuutetun kierron todellinen lopputulos on se, että metsänomistaja tekee 66 vuotta töitä pankin laskuun, ja käteen jää ”rajusti tappiollisen” harhan sijaan vain tyhjä tontti ja uusi savotta.

    Hyvän mielen saa ehkä helpommalla.  Mutta  olet kilpaillut kuutioilla ja todella voittaja!

    oksapuu

    Metsävähennyspohja kun alkaa olla vähissä niin pitää alkaa keksimään vaihtoehtoja.

    Omistuspohjan muutos, ostamalla lisää metsävähennystä tai sitten investoida lisää kuluja metsään. Viimeinen vaihtoehto on antaa rahaa verottajalle…

    Kasvu kun on vaan jaksollisessa suurempaa mitä hakkuut niin jk ei ole vaihtoehto…

    Kuusiuskova

    Juuh, kaikesta Perkon propagandasta huolimatta niin ei ole jk ei ikinä kasva yhtä hyvin kuin jaksollinen.

    Perko, jos joskus käyt Helsingissä päin niin olet lämpimästi tervetullut katsomaan meidän jaksolliset ja jk-metsät. Toivon että voisit opastaa meitä muita miten jk-metsät kasvatetaan. Minulla löytyy muutama kuvio mitä voidaan katsoa ja yhdessä pohtia mitä niille voisi tehdä että kasvaisivat paremmin. Muista et myös Visa on kutsunut sinua Hartolaan katsomaan omia metsiä. Jos et ikinä käy täällä päin niin voidaan myös tulla katsomaan sinun metsiä, missä päin maata ovat?

    Visakallo Visakallo

    Voisiko Perko jo vihdoin kertoa meille tietämättömille ja osaamattomille, että miten ne jk-metsät ovat tulleet Perkon nimiin? Minulla söi aikoinaan pääministerit tuvan pöydässä toistakymmentä vuotta, pankinjohtajat loppujen lopuksi hyvin vähän, ennen kuin sain maksettua metsät kokonaan omiksi.

    Perko

    A J  on  oppinut neuvoja, kysele häneltä!   Hänellä  laajat tiedot  ja  suuri verkosto tietoa jolla voi  muistia lisätä.  Hänen pinna kestää  pitkää vedätystä  just  tuohon selvitykseen sopivasti.

    Kuusiuskova

    Et ilmeisesti osaa edes Visan yksinkertaiseen kysymykseen vastata.

    Perko

    Oho unohin k-uskovan joka hallitsee kaiken ja on viimeisin akateeminen tieto   valmis maisteri, enää hitusta vaille tohtori, niin  kyllä ratkaisu löytyy!  Pittää yrittää  aina  hommaan sopivinta  kalua tarjota  niin   ei huoli korjailla  moneen kertaan , Timppa sen kertoi

    Visakallo Visakallo

    En ole vieläkään saanut Perkolta vastausta, miten jaksollisten metsien hankinta eroaisi jk-metsien hankinnasta? Ymmärtääkseni molempia voi ostaa, periä, saada lahjana, tai tulla omistajaksi avioliiton kautta.

    Perko

    Metsätilan hankintatavat ovat juridisesti täysin samat riippumatta siitä, kasvaako maalla jaksollista vai jatkuvan kasvatuksen (jk) metsää.   Yritän  vielä .

    Osto, perintö, lahja ja avioliitto pätevät molempiin tasapuolisesti. Suurin ero liittyykin puhtaasti metsänkäytön strategiaan ja kaupanteon yhteydessä tehtävään puuston arvonmääritykseen, ei itse omistusoikeuden siirtymiseen.

    Tärkeää muistaa!  Tämä strateginen eroavaisuus korostuu erityisesti pitkän aikavälin tuotto-odotusten ja hakkuukiertojen mallintamisessa, sillä jatkuva kasvatus perustuu eri-ikäisrakenteisen puuston jatkuvaan ja valikoivaan hyödyntämiseen, kun taas jaksollinen kasvatus luottaa selkeästi rajattuihin kiertoaikoihin ja päätehakkuisiin, mikä asettaa ostajalle täysin erilaiset lähtökohdat metsätalouden kassavirtojen ja riskienhallinnan optimoinnille.

    Nyt on  annettu vastaus ja Visa saanut sen.  Privaatit vastaukset ovat  arvokkaammat kuin kuin yleiset.

Esillä 10 vastausta, 5,751 - 5,760 (kaikkiaan 5,773)