Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,001 - 6,010 (kaikkiaan 6,018)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Missä väärässä ketjussa, aiheista on keskusteltu tässäkin ketjussa?

    Kuusiuskova

    Jk on oma ketju, minä en ainakaan jaksa vääntää siitä joka ketjussa, kiitos. Eikä jaksa moni muukaan koska samat asiat vaan toistuu koko ajan, ei mitään uutta.

    Kuusiuskova

    Kannattaa käydä katsomassa Tapio Haarlaan erinomainen video Vessin metsistä. Oli todella mielenkiintoista katsoa.  Onneksi itsekin yritän nykyään kasvattaa metsät riittävän harvassa, silloin puut järeytyy todella nopeasti.

    Visakallo Visakallo

    Erityisesti Vesiin turvemaalla kasvava kuusikko on videolla hyvin mielenkiintoinen. Itselläni on vastaavia kokemuksia.

    Jovain Jovain

    Eivät ole veden vaivaamia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sahalan tilan videoilla näkyy nopea järeytyminen harvassa asennossa. Tulee paljon raivattavaa, varsinkin koivikossa, jossa halutaan edistää kuusen alikasvoksen taimettumista. Superharvennuksen, ylipitkän kiertoajan ja usean kiinnon puiden kasvatus on mielenkiintoinen kokeilu.

    Jovain Jovain

    Tiedä kuuluuko aiheeseen, mutta ainakin ennallistettavat alueet avohakataan ja siinäkin mielessä kuuluu aiheeseen ja saadaan päätökseen ojittamisesta aiheutuneet luonnolle aiheutuneet haitat. Isolla rahalla laipioidaan umpeen metsäojat ja isolla rahalla aikaan saatu metsän tuotto mitätöidään. Vaihtoehtoja olisi ollut muitakin, jatkaa suometsän hoitoa, jatkaa ojittamista ja ojitusalueiden kunnossa pitämistä. On tarpeen senkin puolesta, sillä avohakkuut lisäävät aina soistumista ja luonnostaan tuottamattomat suoalueet ennallistuvat itsestään. Ne eivät kaipaa ojien tukkimista ja tukkiminen voidaan kokea menetyksenä. Menetetään luonnon metsä ja sen arvo, joka luonnostaan ennallistuneena tuottaa esim marjasadon, jonka arvo tuottamattomaan metsään ja siihen pilattuun ennallistettuun on merkittävä. Voidaan niitä tukittuja ojia sitten taas joskus tulevaisuudessa avata?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistamiselle on oma ketju.

    Jovain Jovain

    En tainnut olla ensimmäinen, AJ olet puhunut aiheesta tässä ketjussa. Koen vedenpinnan noston ennallistamisena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vedenpinnan nosto metsätalousalueella on eri asia kuin ennallistaminen, jossa alue siirtyy pois metsätalouskäytöstä. Nostossa puiden juurille jää 30 sentin kuivavara. Ennallistettaessa pyritään luonnonsuon vesitalouteen, jossa vesi voi olla ajoittain ihan allikoina pinnassa.

Esillä 10 vastausta, 6,001 - 6,010 (kaikkiaan 6,018)