Aukon tuottomenetelmät

Jos oikein muistan, Metsälehti on julkaissut aikaisemmin myös vastaavan kuusenkasvatusohjeen. Onko sekin Perkon ja kumppaneiden mielestä valetta?

Valehtelijaksi syyttäminen on oire vanhenemisesta. Kun omat argumentit eivät pidä, on vastakkainen mielipide valetta.

Aika kuvaavaa nykyisten nuorten hoidettujen metsien todella nopealle kasvulle on, että joskus puulajista riippuen 12-25 -vuotiaan nuoren metsän todellinen mottimäärä saattaa olla ensiharvennuksen jälkeen jopa suurempi, kuin sen ennen ennsiharvennusta metsaan.fi:ssä ollut laskennallinen mottimäärä, vaikka alue on sen jälkeen harvennettu ja siihen on puhkaistu ajourat! Taaskaan Perkon ei kannata syyttää minua valehtelijaksi, koska asian voi käydä nyt tuoreeltaan kuka tahansa tarkistamassa paikanpäällä.

Tuskin jatkuvan kasvatuksen edellytyksenä voidaan pitää vedenpinnan nostoa. Perustellaan jk:ta haihduttavana elementtinä suometsänhoidossa, niin myös tasapainottavana tekijänä hiilikeskustelussa. Ollaan hyvinkin kaltevalla pinnalla, kestääkä pinnalla vai eikö kestä. Tuskin voidaan perustella korjuu olosuhteilla, metsien kasvulla tai vesien tai hiilitaseen tasapainottamisella. On vähän kuolleena syntynyt ajatus, samaan tapaan kuin luontainen uudistaminen paljaaseen maahan. Jatkuva kasvatus tuottaa hyvää tulosta suolla, mutta edellyttää hyvän ja tehokkaan ojituksen. Eihän hyvä metsänhoito voi olla haitta, ojitus purkaa hiilivarastoja, mutta maatuneena ei tuota enää uusia hiilivarastoja. Lisäsoistuminen ei voi olla tavoiteltava lähtökohta sekään tai vesistökeskustelu, kun suovedet ennallistuvat itsestään ja luonnostaan ja kun huolehditaan, estetään suovesien vapaasta pääsystä vesistöihin.