› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,471 - 6,480 (kaikkiaan 6,543)
1 2 3 … 647 648 649 … 653 654 655

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2026, 19:48

    Kiitos Kuusiuskova. Vähän se on hutera vertailu, kun kasvut ja runkohinnat piti sepittää omasta päästä. Lienee paras ottaa enemmän yhtenä esimerkkinä siitä miten vertailua voi tehdä kuin todisteena minkään puolesta tai vastaan. Markku Remeksen esittelemässä normaalimetsän esimerkissä jaksollinen voitti myös euroissa

    Jk-kasvattajat ovat ilmeisesti tyytyväisiä, kun eivät opponoi laskelmaa. Jos esitetyt kasvut tai hinnat jäävät toteutumatta, noin hyviä euromääriä ei tilille tule. Jk:n heikko suhteellinen kannattavuus hyvistä kasvuista huolimatta oli itselleni yllätys.

    Perko 18.10.2026, 20:55

    Tohtorin levittämät epämääräiset epäilykset ja oman kokemattomuuden käyttäminen tutkimustietona osoittavat vain asiantuntemuksen puutetta, sillä itsepäinen silmien sulkeminen ei kumoa jatkuvan kasvatuksen kiistatonta taloudellista dynamiikkaa. A  J:n  konditionaalisia selityksiä  akateemisesta näkymättömyydestä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2026, 21:09

    Haluaako Perko kommentoida itse laskelman todenmukaisuutta? Taloudellista dynamiikkaa en löytänyt, ehkä joku muu löytäisi? Jos joku pitää metsänsä jk-mallissa, perusteet pitää löytää jostain muualta kuin metsänkasvatuksen taloudesta. Jos on rahaa sijoitettavaksi, vaikuttaisi siltä että se kannattaa laittaa jonnekin muualle kuin jk-metsään. Saa saman riskittömän tuoton ilman metsänomistamisen vaivaa. No, joillekin se on ”päättymätön riemu”.

    käpysonni käpysonni 18.10.2026, 21:42

    Kai sillä on tällä hetkellä iso merkitys laskelmiin, kun kuidun hinnat on tippuneet reippaasti mutta tukin ei. Siis jatkuvan kasvatuksen hyväksi?

    Timppa Timppa 18.10.2026, 22:29

    Kyllä oikeasti hoidetulla ja harvennetulla  jaksollisella päästään parempaan tukkiprosenttiin kuin millään jatkuvalla kasvatuksella kestävästi.  Tietysti voi poimia tukit päätehakkuuleimikosta ja kehua suurella tukkiprosentilla.  Kääntöpuoli on, ettei niin harvennettuun  metsään synny uusia  taimia ja homma loppuu aikoinaan mahalaskuun, kun kitukasvuiset jämäpuut on hakattava vaikeasti uudistettavaksi aukoksi, esimerkkinä Osaran aukeat.

    Oleellisinta on kuitenkin menetelmien kasvuero.  Hyvin uudistuvilla mailla jaksollisen eduksi 50 % ja huonosti uudistuvilla 100 %.   Esimerkiksi meidän kuivahkoilla mailla kuusikin uudistuu tosi huonosti.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2026, 22:29

    On, ja hintaeroja yritin ottaa huomioon runkohinnoissa. Sisältäen kuitenkin myös sen tasoittavan tekijän, että jk-hakkuista maksetaan aina harvennushinta.

    Perko 18.10.2026, 22:36

    Monikerroksisen eri-ikäisen ja puulajeiltaan monimuotoisen sekametsän sisäinen dynamiikka luo sellaista kasvun synergiaa ja biologista elinvoimaa, josta paljaaksi hakatulla ja pelkille kannoille jätetyllä aukolla ei ole tietoakaan vuosikymmeniin.   Puuston voi pitää ja sillä tehdä rahallista tulosta tuottavalla menettelyllä se ei ollut ennen  juuri mahdollista aukotuksella  josta ette osaa irtaantua.  Olen jo usein sanonut etten  laskentaanne   korjaile enkä  sitä opeta.

    Timppa Timppa 18.10.2026, 23:16

    Perkolle kaikki onnistuu.  Myös ”valopuiden” koivun ja männyn uudistuminen isojen kuusten seassa.  Siinä ”sisäistä dynamiikkkaa” kerrakseen.  Lupaatko Perko opettaa meidänkin puille tuollaisen ihmeen.

    Perko 18.10.2026, 23:29

    Eri-ikäisessä jk metsässä  ne ovat  ja  jos insinööri antaa niiden  jäädä eikä tuhoa kemeran himossa!    Se vaatii erityistä osaamista ja ymmärrystä metsänomistajalta.

    Jovain Jovain 19.10.2026, 07:41

    ”Mikä mättää”, tuplatuotolla tarkoitetaan lakirajoilta jaksottaisen tuottoihin ja ylikin, ei tuplia Vessin parhaisiin. Vajailla puustopääomilla se ei onnistu, sen on myös tutkimus osoittanut. Erilaisia selityksiä ja väittämiä tuntuu riittävän.

Esillä 10 vastausta, 6,471 - 6,480 (kaikkiaan 6,543)
1 2 3 … 647 648 649 … 653 654 655