Aukon tuottomenetelmät

Kiitos Jovain. Tuplautuu siinä tulot puuston määrän noustessa, jos puusto vain kasvaa ja kuluja on vähän. Harvinainen tilanne jk:n puolella, koska näitä ei paljon esitellä?

Tuossa koelaskelmassani edellä hakkuutulo lähes tuplautui puustopääoman noustessa, mutta en tiedä onnistuuko käytännössä. Jovainin esimerkissä verrataan isoja eroja puustossa, esim. ppa-tasolta 10 > 20. Ensimmäinen taso uudistaa, jälkimmäinen kasvattaa metsää. Näiden välillä voi joutua valitsemaan.

Pätee jossain määrin myös valtakunnan tasolla: on väitetty että jos ensin himmaillaan hakkuita, myöhemmin voidaan hakata enemmän. Riippuu monesta asiasta onnistuuko, mm. puuston määrästä ja tiheydestä lähtötasolla ja puuston iästä. Tähän ajatukseen perustuu kasvun lisääminen tiheyttä ja kiertoaikoja maltillisesti nostamalla. Vessi sanoo, että pitää päinvastoin kasvattaa puita alusta lähtien harvemmassa. Eli jos ymmärrän oikein, Vessin mukaan kiertoaikoja kannattaa nostaa niin että puut kasvavat tarpeeksi harvassa asennossa.

Tavallaan sama ajatus kuin jatkuvan kasvatuksen erirakenteisessa metsässä alhaisilla puustopääomilla, jos latvukset olisivat hyvät. Jossain kohtaa ei harvempi asento enää lisääkään metsikön viherhiukkasmäärää, vaan alkaa alentaa sitä eikä kasvu enää nouse. Kasvu maksimoituisi viherhiukkasten määrän maksimissa, mutta tämä ei toteudu, koska puut pitää saada myös karsiutumaan. Tässä kotikadullani on iso kuusi joka on kasvanut vapaana joka puolelta; siinä on komeat vihreät oksat maahan saakka.

Aari Metsän mukaan kannattaa minimoida kuitupuu ja maksimoida tukkipuu. Tämän voi luultavasti tehdä varmemmin harventamalla kasvatustiheyttä eikä siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen.

Eri-ikäisessä jk metsässä ne ovat ja jos insinööri antaa niiden jäädä eikä tuhoa kemeran himossa! Se vaatii erityistä osaamista ja ymmärrystä metsänomistajalta.

Yhteismetsä enempää kuin minäkään ei himoitse Metkaa.  Taimikot perataan, kun se ajankohtaista.  Metkaa haetaan, jos sen ehdot täyttyvät.  Joskus ensimmäinen perkaus on tehty niin pieneen taimikkoon, etteivät tukiehdot ole täyttyneet.

Koskahan sinne Luken jatkuvan kasvatuksen koealalle Lapinjärvelle alkaa niitä koivuja ja mäntyjä ilmaantua.  Ei riitä 40 vuotta.  Vai onko vika teettäjässä.  Ehkä sinua Perko ne puut tottelevat paremmin.

Mikä estää päällekkäisyyksiä, kysymys on metsänhoidosta ja jatkuvan kasvatuksen metsä voi olla samaa kuviota.

Eli tuo Jovainin malli, jossa vapautetaan valmiit kuusen (!) taimistot on parempi ajatus kuin pienaukko, johon koetetaan saada synnytettyä taimisto. Valopuut saadaan vaivattomammin isoon aukkoon tai kaistalehakkuulle.