› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,641 - 6,650 (kaikkiaan 6,654)
1 2 3 … 664 665 666

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2026, 10:34

    Kuten aiemmin kommentoin, en ihan osta Kuusakosken tuloksia. Aineistoissa ja johtopäätöksissä oli toivomisen varaa. Vaikutti siltä että tekijä  (ja/tai ohjaaja?) oli valinnut tuloksen etukäteen ja opinnäyte tehtiin sen mukaisesti. Luotan enemmän esimerkiksi professori Olli Tahvoseen, joka on todennut suurin piirtein niin että ”voe männä miten päen vuan” (Luontopaneelille tehty lausunto käännettynä savon murteelle).

    konstapylkkerö2 8.11.2026, 12:31

    NNA: laskenta on vain yksi tapa yrittää arvioida metsän tuottoa pitkällä aikavälillä. Valituista oletusarvoista riippuu lopputulos . Kun harsijat ei ota huomioon harsintametsän kuluja ja Tasaikäisen metsän  kulut lasketaan yläkanttiin , niin lopputulos saadaan näyttämään sopivalta harsintafirman agendan mukaisesti.

    Kun oikein halutaan vetää ” kotiinpäin” syntyy aikoinaan Kujalan tekemä ” vertailu” joka kait julkaistiin jossain lehdessä . Mitään todistusarvoa ei ko henkilön tekemällä sepostuksella ollut.

    Kuusiuskova 8.11.2026, 17:05

    Näinhän se on. Muistetaan Perkon väitteet; jk kasvaa ensin 17, sitten 21 ja viimeisimpänä 28 mottia. Kukaan muu ei pääse juurikaan 5 motin yli, paitsi Perko ja kujala.

    Perko 8.11.2026, 21:03

    Perinteinen avohakkuumalli on polkenut puunmyyjien reaalituloja paikoillaan jo 70 vuotta johtaen pitkiin odotusaikoihin sekä vähäarvoisen propsipuun nettotappioihin. Tilanteen voi kuitenkin korjata.  Onko kenellä  ajatusta  miten  EURO tulos korjataan?

    PS ;  En tarkoittanut  raatamisen tai raivausten perässä metka rahoista kilpailemista. Eikö nuo luokat ole  jo 70 vuodessa keretty kokeilla.

    Makarov 8.11.2026, 22:43

    Sopivalla kehitysluokka rakenteella ja tehokkaalla metsänhoidolla metsä on ikiliikkuja jossa ei tarvitse odotella. Lähinnä tämän hetkinen ongelma on että metsät kasvaa niin hyvin ettei hakkuut tahdo pysyä perässä.

    Jovain Jovain 9.11.2026, 07:09

    ”Suattaa olla tae suattaa olla olematta”. Tuplaa alemmilla puustopääomilla saadaan etuutta vaihtoehtoisille korko ja muille sijoituksille, mutta se näkyy metsien tuotossa ja alijääminä yhteiskunnassa. Hölmöä on syödä kuormasta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2026, 07:16

    Mikä alijäämä yhteiskunnassa Jovain? Tarkoitatko kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa?

    Jovain Jovain 9.11.2026, 07:33

    Jos ylimääräistä etuutta syödään, onhan se yhtaiskunnasta ja voi olla kerrannaisvaikutusta jatkuvana. Uudesta metsälaista yli kymmenen vuotta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2026, 07:34

    Niin mitä etuutta Jovain? Joku konkreettinen esimerkki auttaisi ymmärtämään, onko joku asia pielessä politiikassa tai käytännössä, siis metsänkasvatuksessa.

    Kuusiuskova 9.11.2026, 07:35

    Näinhän se on Makarov. Hakattavaa olisi koko ajan, tuntuu ettei itse pysy mukana kasvussa. Jk tietysti poikkeus, siellä saa miettiä että milloin on jotain hakattavaa.

Esillä 10 vastausta, 6,641 - 6,650 (kaikkiaan 6,654)
1 2 3 … 664 665 666