› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 6,651)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • konstapylkkerö2

    Mm. Tampereen AMK:ssa on tehty päättötyö jossa verrattu 60-luvulta asti tehdyn harsintametsän ja Tasaikäisen metsän tuottoja. Tasaikäinen voitti senkin vertailun. Vielä selvempi ero tulee, kun käytetään vaihtoehtoissijoituksia tuottoa buustaamassa. On selvästi osoitettu miten aukkohakkuutyyli on tuotoltaan ylivoimainen harsintaan verrattuna.

    Esim. V. 2004 istutettiin kuusta harvaa pajukkoa kasvavalle entiselle rantaniitylle.  Sekin kuusikko on hakattu pari vuotta sitten ja saadut kantorahatulot kasvaneet korkoa hyvin sijoitettuna. Ei mennyt 40 vuotta tuottamattomana .

    Alunperin sillä rantaniityllä kasvoi harvassa isoja koivuja. 20 vuoteen alle ei tullut luontaisesti kuin pajuja. Vasta kuusen istutus tuotti hyvän taloudellisen tuloksen ilman raivauskuluja.Mitään muitakaan kuluja kuin oman työn arvo ei hommasta silloin tullut.

    pihkatappi pihkatappi

    Paljonkohan tuli motteja 20 vuotiaan kuusikon avohakkuusta?

    konstapylkkerö2

    En erikseen mitannut isomman leimikon yhteydessä hakatun kuusikon motteja. Mutta  kuuset oli yllättävän hyvin kasvaneet niityllä jolle oli vuosien mittaan tullut tulvien aikaan  yläpuolen pelloilta ravinteita. Harvaan istutus ilman maanmuokkausta oli lähtökohta. Tukki% oli tietysti vielä vaatimaton. Tulos tulee pääosin jatkosijoituksista.

    Btw. Lehtikuuset kasvaa nuorena nopeasti . Koealalla harvassa kasvaneet lekut kasvoi 30 vuodessa 700-800 litraisiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Löytyisikö Pylkkeröltä lähde amk-työhön niin voisi halutessaan katsella. Risto Kuusakosken työ päätyi päinvastaiseen. Siinä oli arvokasta tarkka jk- kokeiden kuvaus. Alkuoletuksia laskennassa muuttelemalla voi päätyä erilaisiin tuloksiin.

    Perko

    Muistatko Tampereen AMK opinnäytetyön tekijän nimeä tai tarkempaa tutkimuskohdetta, niin voimme nostaa sieltä esiin ne kaikkein tutuimmat hehtaarikohtaiset eurotulokset tähän jatkoksi?

    konstapylkkerö2

    Ei ole lähdettä siihen. Jotain yli 10 v. sitten julkaistu. Tekijän ukki harsinut pitkän aikaa jotain metsää ja siitä oli tehty vertaileva tutkimus.  Itse samoihin aikoihin vertailin myös oikeiden kohteiden mahdollisia kasvatustapoja ja niiden tuottavuuksia. Tosin harsinta olisi ollut mahdoton monessa kohteessa ilman isoja pitkäaikaisia tulon menetyksiä ja riskejä mutta olettamalla tilanteita paremmaksi sai senkin mukaan vertailuun.  Aika lähelle pääsi toisiaan ( harsinta hävisi vähän) tuloksissa  normikorkotasolla esim. yksi uudistusikäinen kuusikko mutta todellisuudessa olisi tullut tappiota epävarmasta uusien taimien odottelusta ja lisääntynyttä tuulituhoriskiä olisi tullut myös.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oliko tämä:

    Määrämittaharsinnan vaikutukset eri-ikäiskuusikon kasvuun ja uudistumiseen

    Löytyi menemällä Theseus-tietokantaan, jossa on kaikkien Suomen amk:iden opinnäytteet – jos ne ovat sähköisessä muodossa. Osa eli vain paperiset versiot ovat Andor-tietokannassa.

    Muita mielenkiintoisia:

    – Metsän eri käyttömuotojen yhteen sovittaminen Salonpään tilalla

    – Opas metsäsijoittamiseen metsän kierron mukaan

    – Metsänomistajien näkemyksiä metsän uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta Koillismaalla

    – Eri hakkuutapojen yleisyys metsälain muutoksen jälkeen : Tutkimusalueina Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo

    Perko

    ”Metsäalan ammattilainen kertoi kokemuksistaan omien
    opintojensa suhteen. Opintonsa hän suoritti 2010-luvun molemmin puolin Helsingin yliopistossa, silloin jatkuva kasvatus oli vain pintapuolisesti opinnoissa mukana. On muistettava, että jatkuva kasvatus ei asetusten mukaan ollut silloin vielä täysin ’laillista’.
    Kuitenkin, jos opetuksessa keskitytään pääasiassa jaksollisen kasvatuksen oppeihin, on selvää, että jatkuva kasvatus pysyy entistä pidempään marginaalisena menetelmänä. Kokonaan opetuksen ulkopuolella jatkuva kasvatus ei ole, mutta mikä sen osuus alan oppilaitosten opetuksessa on, olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin.”  Risto Kuusakoski

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin Joensuun yliopistossa jk:n opetusta sai professori Pukkalan aikana (nykyään eläkkeellä).

    Perko

    Taisi olla vuosi sitten  täällä  mutta ne ketä tuottava metsä kiinnostaa lukekaa  ainakin loppuosa 5  kappale tarkkaan!

    http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153718/Kuusakoski_Risto_opinnayte.pdf

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 6,651)