› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,701 - 6,710 (kaikkiaan 6,725)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • leku leku

    no en kyllä yleisti pitäisi sähköpaimenen laittamista vakiona

    kyllä silloin on tehty virheitä jos joutuu heinäämään, eikä saa vakiintunutta taimikkoa aikaiseksi 10 vuoteen vaikka tekisi mitä.

    voihan niitä laskelmissa laske vaikka että ostaa moton parin hehtaarin enskoille ja ihmettelee ettei kannata. kyllä mullakin on jokusia kokeiluja, sorkkeläin tuhoja yms, missä homma komeasti kussut, mutta onneksi pieniä ja selvästi tiedossa missä virhe, kaikki itse aiheutetut virheet korjattu seuraaville. (olen  minäkin laittanut tricoa parhammillaan 11 kertaa ja silti meni -tuiks..) no nyt lopettanut sen homman, mutten laske sitä jokaisen hehtaarin kustannukseksi jatkossa

    onhan huonosti uudistettu aina se kallein, halvin kun tekee kaikki heti ja kunnolla eikä yhtään pelleile.

    Perko

    Miksi ihmeessä metsänomistajan pitäisi teettää taimikonhoidot ja uudistamiset riistohinnoilla tai halpatyövoimalla vain siksi, että yhtiöille saataisiin halpaa propsia – ja muuten metsänomistaja leimataan melkein rikolliseksi, jos jättää turhan raivaamisen tekemättä?

    Jatkojalostuksessa on sitten seuraava porras yhteisessä suojeluksessa valtiovaltaa myöten – metsänomistaja on siinä ketjussa vain maksumiehen roolissa puhtaana päältä 1/3 osalla.

     

    Kuusiuskova

    Jos jätät raivaamisen tekemättä (vain koska se maksaa) niin istutusmetsässä ammut kyllä itsesi jalkaan…mut jokainen tavallaan.

    leku leku

    mites perko selität sen että enskassa (20v) saadaan kaikki uudistamiskulut, taimikonhoidot yms. pois . ei niitä tarvitse laskea sen pidemmälle, siitä eteenpäin jäävät loput kasvamaan positiivista korkoa, ei negatiivistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan oikein leku; tuo edellä mainittu summa on varmaan yläraja ja kulujen haitari on laaja. Halvimmaksi tulee tehdä kerralla kunnolla, ja mitä suuremmat kulut, yleensä on myös suuremmat kasvut eli tuotot.

    Perkolle taas huomautus: uudistamiseen ja hoitoon sijoittamalla saatu puuston lisäkasvu ei ole rasite, vaan tuottoa sijoitukselle. Nollan suuruinen sijoitus ei edes ole vaihtoehto, koska metsälain mukaan päätehakatulle alueelle on saatava aikaan uusi taimikko.

    Itse olen yli 50 vuoden metsänomistaja-aikana tehnyt muistaakseni yhden kerran kutakin: täydennyskylvöä männyn siemenpuustossa, täydennysistutusta ja heinäystä. Tricoa tai aitoja ei ole käytetty. Jokainen aari ei tarvitse olla tehokkaassa puuntuotannossa, vaan työtä voi kohdistaa järkevästi.

    leku leku

    Uskovan laskelma 21.11 on vielä ihan asiallinen, sen saa helposti kunhan ei pelleile sekä tietää mitä tekee. Mielestäni jopa alakanttiin, sekä jäänyt jopa yksi myytävä laji kokonaan pois.

    istutus kuusikko kasvaa helposti 10 mottia läpi per vuosi enskaan, siten vasta alkaa kasvamaan.  nuorena kun kävi metsätaitokisoissa, useasti oli metsän kasvu- kohdassa helppo laittaa ruksi siihen 20+ laatikkoon…

    konstapylkkerö2

    Mh – kulut on useimmiten paljon alle perkon hatusta keksittyjä . Ja lisäksi ne tulee käytännössä maksettua heti päältä päätehakkuutulosta.  Sijoitustuotot on olleet keskimäärin n. 8%/v. pitkässä juoksussa. Usein paljon paremmat . Esimerkin kohdalla on ollut yli 30%/ v. Harsintametsän kasvu ja tulot ei koskaan voi olla samaa tasoa .

    Täydennysistutusta ei ole tarvinnut tehdä kuin yhden kerran – harsintakohteelle. Muualle ei koskaan. Tuokin on totta että jos kulut tasaikäisessä on korkeat, on tuottokin tavallista parempi.

    Perko

    Unenenne  selviytyä ei ole läheskään mahdollista – 3 prosentin korolla ensiharvennuksen kohdalla (vuosi 28) jaksollisen kasvatuksen kassa on edelleen lähes 3 910 €/ha pakkasella verojen jälkeen, kun taas vierellä jatkuva kasvatus (JK) on ehtinyt tuottaa samassa ajassa 13 804 €/ha puhdasta verojen jälkeistä nettotuloa (ja 3 % korolla korkoa korolle laskettuna 21 761 €/ha).  Noin  sivuhuomautuksena!  Ketjullinen polkija on  pyörällään häipynyt tavoittamattomiin.

    konstapylkkerö2

    Voisit pysyä siellä polkupyörämaailmassasi. Metsän tuottoja ei sinusta ole vertailemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Perko haluat vakuuttaa laskelmillasi, esitäppä laskelma auki kerittynä alkaen lähtöarvoista. Noista joissa esitetään vain lopputulos ei ole apua meille. Metsässä oleva puusto on sijoitettua pääomaa, ei ilmaishyödyke!

Esillä 10 vastausta, 6,701 - 6,710 (kaikkiaan 6,725)