› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,711 - 6,720 (kaikkiaan 6,725)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Tässä suomalaisessa metsäinnossa on suorastaan slaavilaista kärsimyksensietoa: vyötäisiä myöten suossa kyllä treenataan hurjalla kilpailuhengellä, mutta vähäisinkin järkevä oman  ’firman’ talouslaskenta hyljitään täysin. Puunjalostajat osaavat käyttää tätä sankarimieltä ja kilpailuhenkeä häikäilemättä hyväkseen jopa metsätaitokilpailuissa, joissa mitataan kaikkea muuta paitsi sitä, kenen tilille ne eurot lopulta jäävät.

    leku leku

    Mä kyllä voisin perko maksaa sulle että saisin samat paristot mun taskulaskimeen….

    Perko

    Se lähtöarvoista asti auki keritty laskelma on esitetty jk ketjussa jo ajat sitten, mutta eihän sen vaikutus näy missään, jos ei treenaaja vaivaudu ymmärtämään. Nimenomaan siksi, että metsässä seisova puusto on sijoitettua pääomaa eikä ilmaishyödyke, sen jättäminen tuottamaan verovapaata tukkikasvua on täysin  ( kolmasosa valtion rahaa) ylivoimaista 8 -10 % tuottoa verrattuna pääoman teurastamiseen nollille ja uuden odotteluun 60 vuotta.     Tämä ei aukene teille,  sen tiedän!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Perko siun laskelmasi on totta sillä tavoin että metsäekonomistitkin sen tunnustavat, myönnämme tappion. Toistaiseksi tästä ei vain ole merkkejä.

    Tremula Tremula

    Umpiluupäinen ei tunnu ikinä ymmärtävän miten Käytännössä pelataan metsätulon kanssa. Pääomakulut kertyy nimenomaan harsintametsissä, kun jätetään pystypuustoa sen sijaan että sijoitettaisiin kantorahatulot tuottamaan enemmän kuin pystypuusto ehtii kasvaa.  Toiseksi mh-kulut on kuitattu Päältä eikä niille tarvitse siksi laskea mitään kiertoajan kestäviä korkokuluja .

    Kaikesta päätellen ko henkilö ei pysty eikä halua ajatella asioita kunnolla läpi .

    Kuusiuskova

    Ja meillä tehdään enska aina viimeistään 20v (yleensä 17-18v) iässä kuusikossa, jos sä Perko teet sen vasta 28v iässä niin oot auttamattomasti myöhässä ja puusto riukuuntunut ja paras kasvu menetetty.

    Tiedän että laskelmani oli jopa alakanttiin, yleensä tukki% aukossa on yli 90%, myös kertymä harvennuksissa on usein isompi. Jätin myös pois hakkuutähteet. Olen myynyt aukosta melkein 500 mottia/ha  tukkia, laskeppa siitä 85€ hinnalla Perko sen tuoton aukosta. Varo ettei laskimesta lopu laskentateho, äläkä tipu tuolilta kun järkytyt!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jaksollisen kasvatuksen filosofian voisi tiivistää: ei ne pienet menot, vaan suuret tulot! 😜

    Perko

    Eino Leinoa mukaillen ’miks’ näitä murehtinut lie’ – kovin harva ekonomisti on metsänomistajan tiliä murehtinut, eikä tähän tarvita kenenkään tunnustusta, kun puhdas myyntitulo riittää todisteeksi.

    Fantasioissa uneksiva uskova  korkeat mottimäärät ja hakkuutuotot vaativat toteutuakseen todellisia rahavirtoja, joita ei tässä tapauksessa ole liikkunut. Esitetyt jättihakkuut ja puumäärät eivät mahtuisi maantieteellisesti enää yhteen lääniin, mikä tekee laskelmista pelkkää mielikuvitusta. — On totta sillä tavoin että metsäekonomistitkin sen tunnustavat paikan päällä.   AJ:n  antama ehto!

    Jovain Jovain

    ”Pääomakulut kertyy nimen omaan harsintametsistä, kun jätetään pystypuustoa sen sijaan että sijoitettaisiin kantorahatulot tuottamaan enemmän kuin pystypuusto ehtii kasvaa”. Puppua, lakirajoilta ei ehdi tuottaa. Kannattaako perustella laskelmien vajaatuotolla 100 mottia, 8-9 ppa mitään?

    Perko

    100 mottia (8–9 ppa) on jatkuvassa kasvatuksessa räjähtävän ylivoimainen startti aukon nollalähtöön nähden, ja todellinen optimi on siinä 90 motin kohdalla!

Esillä 10 vastausta, 6,711 - 6,720 (kaikkiaan 6,725)