”Jossakinhan kasvuvaiheessa se parhaan kasvun m3/ha on. Noin lonkalta tuntuu, että hoidettu 02-03 metsän kasvu on roheinta, päätehakkuun lähestyessä isompi metsä, mutta harvempi, tipahtaa m3/ha vertailussa – lannoituksella voisi sitäkin hiukan jatkaa. Lopulta vanha metsä alkaa riutua päästölähteeksi.”

-Liian yksinkertaisesti päätelty.

Jos ja kun myös päätehakkuuta lähestyvä – hoidettu metsä on pohjapinta-alaltaan ”käyrien välissä”, sen kasvunopeus ei ole kiinni runkoluvusta. Puut eivät sinällään tule vanhuudenheikoiksi kuten esim ihmiset, vaan jatkaa kasvuaan  hyvinkin vanhaksi.

Jos runkoluku on vaikkapa 1000 /ha ja vuosiluston paksuus 5 mm, niin 500 runkoa /ha kasvaa hyvinkin saman verran hehtaarilla, vaikka sen vuosilusto on samat 5 mm, koska sen D 1,3 on kolminkertainen  tuohon Kl 2 :n puustoon verrattuna.

Täällä palstallakin joku ammattitaitoinen puuntuottaja on kasvattanut kuusikoitaan niin, että päätehakkuu on tehtävissä jo 60-vuotiaaseen metsään, mutta puut ovat järeitä  ja pitkiä – neljän tukin puita. Niiden kasvu ei varmasti ole hiipunut, vaikka KL onkin jo nelonen. Ongelna, jos sellaisen haluaa kaivaa, on se, että puupääoma on niin suuri, että kovakaan vuosikasvu ei anna riittävää kasvuprosenttia.

Ratkaisuksi voisi ajatella avohakkuun asemasta, reipasta harvennusta, jossa puumäärä pudotettaisiin yli neljänsadan kuutiomäärästä alle kahdensadan, jolloin puuvaraston arvo romahtaisi, mutta silloin Pohjapinta-ala putoaa liian alas ja hehtaarikasvu / v menee liian alas, eli silloin tapahtuu se harrastelijan arvelema kasvun heikkeneminen.

Metsiä kannattaa käsitellä ihan perinteisen kaavan mukaan ja siihen on tehty vuosikymmenten aikana harvennusmallit kaikille metsätyypeille. Tällä palstalla esiintyvät ”itseoppineet mesänhoitajat” ovat ideoineen täysin väärässä, asuvat he sitten Harjavallassa tai Pohjanmaalla, tai missä päin Suomea tahansa.

Kuitenkin joihinkin pesiytynyt luulo, että metsä kasvaa vaikka kuinka paljon, kunhan on runkolukua, pitäisi kovalla kädellä karsia pois, koska sellainen luulo osoittaa, että ei hallitse edes porkkanankasvatusta.

Jos edes hieman raksuttaa ”humeetikopassa”, niin voisi sinne antaa tehtäväksi ratkaista, miksi taimia kannattaa istuttaa vain MAX 2000 r / ha. Ja miksi perkauksessa ohjeena on, että vain ne kasvatettavat n. 2000 r / ha jätetään kasvamaan.

Miten on päädytty kasvatusohjeisiin, joissa ei esim energiapuun kasvattelua ehdoteta missään vaiheessa.

Rinne ei ole metsänhoitaja – kuten ei ole suurin osa kansanedustajistakaan. Rinne, taikka yleensä pääministeri ei yksin päätä mitään. Eipä ainakaan Pipilä ole yrityksistään huolimatta saanut pöhlöyksiään ajettua läpi – eikä saa.

Metsäomistajien pitää äänestää oikeita edustajia seuraavissa vaaleissa ja unohtaa nykyhallituksessa istuvat väärät apostolit puolueineen tyystin tykkänään. Kun ottaa huomioon, että lähes kaikilla Suomalaisilla on omaakin metsää, tai heidän lähisukulaisillaan on sitä, niin pitää olla jonkinlainen kanta ja käsitys metsätalouden merkityksestä Suomessa ihan kaikkeen.

Varsinkaan , kun ei humeetikopassa raksuta! 🙂 🙂

Metsänomistajia oli jossakin arveltu jo n. 800 000 suomalaista, se on vain 1/7 osa kansasta. Sen vuoksi kannattaisi mo:ien puhaltaa samaan hiilen ja samalta suunnalta. Luulisi sen paperiduunarinkin vähän kiittelevän mo:ia, jotka antavat raaka-aineen hyville palkoille! Monet muut hyötyvät myös metsätaloudesta, joten kannattaisi ajatella vähän laajemmalta kantilta.

Ptt:n mukaan metsänomistajia on miljoona, kun otetaan huomioon perikunnat ja yhtymät. Siitä joukosta harrastaa holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta 40000 (4 prosenttia metsänomistajista).