Keskustelut Tekniikka Diesel vai bensa?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 172)
  • Diesel vai bensa?

    Merkitty: 

    Biopolttoainetta jalostetaan puutuotteista. On tullut biodiel- ja etanolitehtaita. Mutta jääkö ja jos jää, niin millä aikataululla diesel-pienautojen valmistus kokonaan pois?

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Nytekniikalla olisi helppo toteuttaa lataussysteemi kotitalouksille.

    Pitäisi mitata liittymän kokokulutuksen tehoa ja säätää lataus siten että pysytään 25A sulakkeiden kestävyysrajalla. Näin saataisiin joskus jopa koko liittymän teho käytettyä lataukseen. Tämä olisi sähkölämmitystalossakin mahdollista kesäöisin ja muulloinkin jos käytetään takkaa. Tälläinen aparaatti olisi varmaan sähköyhtiöille hyvin mieleinen, tasainen korkea kulutus.

    Koko autojen lataus on niin alkuvaiheessaan, ettemme todella tiellä minkälaisia vempaimia meillä 5 vuoden kuluttua on käytettävissä.

    Eihän se nyt niin maankaato asia ole sekään että suurennetaan liittymän pääsulakkeet. Seuraava pykälä on 35A. Tietysti lisäkulut pitää sitten laskea auton piikkiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Nyt on niin monta kysymystä, että koetetaan vastailla.

    latausaseman tehon voi asettaa sellaiseksi, että liittymän virta riittää. 3x25A liittymällä latailee kotilatauslaitteen kanssa helposti 14…15A virralla ilman, että pääsulake on poksahtamassa. Sähkömiehen kanssa kannattaa mitata vaihevirrat ja valita sellainen vaihe, jossa on sopivan vähän kuormitusta.

    Kotilatauslaitteet ovat yleisimmin 1-vaiheisia, eli jännite on 230v. Vanhemmat ihmiset puhuisivat valovirrasta. Tällä 1-vaihelatauksella 15A virralla lataustehoksi tulee 3450VA tehokertoimella 1. Käytännössä latausteho on luokkaa 3300 W ja tuolla keskivertotäyssähköauton 30kWh akku on täynnä n. 9 tunnissa. Vastaavasti keskiverto lataushybridin 9kWh akku täyttyy 3 tunnissa. Kummassakin tapauksessa aika yleensä riittää siihen, että latauksen voi ajoittaa valtaosin yöajalle.

    Autoa voi ladata myös kotitalouspistorasiasta, mutta tällöin virrat jäävät luokkaan 8… 10 A mikä tarkoittaa lataustehona 1600…2200 W. Latausaika on hybridille luokkaa 4 h. Täyssähköhärveli hörii tätä hidaslataussähköä 14 h eli kyllä sen akun täyteen saa ennen aamua.

    Opelista on olemassa hybridiversio nimeltään Opel Ampera. Siinä on 10kWh akku, jolla ajelee talvipakkasilla 40 km ja kesällä 60…90 km. Matka jatkuu sitten bensalla. Uudempi ooppeli on nimeltään Ampera-e, joka taasen on täyssähköauto. Sen käyttökelpoinen ajomatka on luokka 300+ km.

    22kWh latauksella ajelee hissukseen 170km ja satasen vauhtia ehkä 120 km. Uusimmissa sähköautoissa akkujen koot alkavat olemaan 30kWh:n paremmalla puolella ja matkat sitten hiukka pidempiä.

    Noista matkoista vielä sen verran, että keskimääräinen päivittäinen ajomatka  luokkaa 42 km, joten pienempikin akku riittää työmatkoihin mainiosti kunhan tuöpaikallakin on edes jonkinlainen latauspiste.

    Hiluxmetsuri

    Julkisissa latauspisteissä tehoa on usein saatavissa 22 kW saakka ja tämä tarkoittaa 3-vaiheista 32 A sähköliittymää.

    Lisäksi on julkisia pikalatauspisteitä joista saa tehoa 50kW teholla. Uusimmat latauspisteet ovatkin sitten jo 150kW tehoisia ja se tarkoittaa sitä, että akun täyttyessä ei tarvitse ihan koko noutopöytää tyhjentää. 😂

    Jätkä

    Kyllähän se siihen menee, että kaapeleita pitää vahventaa ja sulakekokoja isontaa.

    Jos ajatellaan, että meillä olisi kaksi sähköautoa ja molemmat olisivat työmatkakäytössä. niin sulakkeita pitäisi isontaa. Muuntaja on niin lähellä, että kaapelien vaihtaminen ei olisi iso projekti. Työpaikka, jos vielä siellä kävisin, elisi kuitenkin jo henkilökunnan autolle n. 50 auton lataus päivän mittaan, eli sulakekokoa pitäisi pistää rajusti lisää.

    Lisäksi esim oppilailla on varmasti saman verran —  Kyllä tuo uusi mahdollisuus, eli lataus ajon aikana tiestä, kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta.

    Voisi olla vielä Levähdyspaikoilla vastaavaa latausmahdollisuutta, josta voisi imaista sähköä ilman johtoja, jos hätä tulee.

    Pete

    Ja kun kaikki tämä ihanuus yhdistetään siihen, että lämmityksessä on nykyistäkin laajemmin siirrytty ilma- ja maa-avusteiseen sähkölämmitykseen, niin mitä luulette sähkön siirtohinnalle käyvän? Valtion pitää jostain repiä rahat ylimitoitetun ”hyvinvointiyhteiskunnan” pyörittämiseen, niin energian käyttöhän se on mitä verotetaan. Jos käytät energiaa niin se ilmentää taloudellista aktiivisuutta.

    Tänään tuli postia joka on alkusoittoa tehoperustaiselle sähkönsiirron hinnoittelulle. Siirtoyhtiö ilmoitti uudesta hintaelementistä, tehomaksusta. Sen perustana on taloutemme kulutushuippu, eli yhden päivän sähkön käyttö. Tätä saadaan, ja rutkasti, lisää kun pumppulämmitys yleistyy ja siihen päälle jopa sadattuhannet sähköautot. Talvella kun on oikeasti kylmä niin sähköautojen akut tuskin toimii sähkönkulutuksen tasaajina. Ei, kyllä ne ladataan erityisesti silloin kun pakkasella akkujen varaus valahtaa alas jo sillä kauppareissulla.

    laajamittainen sähköautoilu edellyttää massiivisia investointeja kantaverkkoon ja jakeluyhtiöiden verkkoon. Lisäksi sähkö todennäköisesti loppuu kun on kunnolla kylmää.

    Tolopainen

    Kun sähköenergian hinta on suorastaan romahtanut yhtiöt keksivät tapoja saadaa lisää rahaa. Tehomaksu on yksi keino, jolla rahoitetaan sähköntuotantoa, sehän on ollut aina teollisuudeessa, mutta nyt sitä tuodaan myös yksityistalouteeen, kun on siirrytty realiaikaiseen kulutuksen mittaamiseen. Sehän on aivan oikein, että joudut maksamaan kustannuksista joita aiheutat sähkön kulutuksella, sähköntuotanto ja laitteet joudutaan mitoittamaan huipputehon mukaan, jota on ehkä alle 20 päivää vuodessa. Tosin Suomi on niin hyvässä asemassa, että tänne huipputeho voidaan tuoda ulkomailta suurimmaksi osaksi. Mutta kun uudet ydinvoimalat valmistuvat, niiden lasku tulee asiakkaiden maksettavaksi eli tuottavat paljon nykyistä kalliimpaa sähköä. Fennovoimassa on mukana lukuisia kunnallisia sähköyhtiöitä, ei niillä ole rahapajoja, rahat kerätään niiden asiakkailta.

    harrastelija harrastelija

    Harrastuspaikan sähkölasku tuli ja käytön osuus oli 22 %, siirtoa vastaavasti 78 %! Monopoli mahdollistaa kiskurihinnan, verottaja antaa sitten ottaa sitten oman pottinsa.

    Luin käytettyjen hybridien hinnoista ja km-ajoista aivan oikein: Hybridi- ja sähköautojen käyttö on mahdollista kaupunkiajossa. Siellä se onkin päästöjen puolesta paikallaan. Huomenna lähdetään katsomaan Etelä-Suomen kesää ja kilometrejä kertyy jotain 2 000 km. Hybridistä ei ole paljon hyötyä ja sähköllä mahdotonta!

    Tolopainen

    Siirtohinnat laskivat vuoden alussa. Ei ole kovin kallis tuollainen 3 kertaa 50A pääsulakemaksu, noin 11€ kuukaudessa, noin neljä euroa kalliimpi kuin 3 kertaa 25. Eli verkosta saa halvalla sähköauton latausaseman vaativan lisätehon. Sähköauton energiankulutus ja  energialasku on hämmästyttävän pieni, jos ajaa esim. n. 20000 km, ja sähköä kuluisi 3000kw, ja lasku n.400€. Veroja tuosta on noin puolet. Jos bensiiniautolla kuluu bensiiniä tuolla matkalla 1500l, siitä valtio saa veroja yli 1500€. Autoilijat maksavat valtiolle paljon veroja ilman lämmittämisestä. Kun siirrytään sähköautoihin valtion siivu autojen energiasta jää pieneksi ja jotain maksuja on pakko keksiä tilalle.

    Pete

    Tehoperusteinen siirtohinta on mielestäni ihan ok. Jos tarvitsen ”moottoritietä” kerran vuodessa, ja kiertoreittiä ei ole, niin on ihan oikein, että maksan sen rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. Alimitoitetuilla lämpöpumpuilla lämmittävien ja sähköauton pikalatausta käyttävien lasku sähkön siirrosta tulee valitettavasti nousemaan rajusti jo lähivuosina.

    tolopainen puhuu halvasta sähköstä vaikka sähkön hinnalla on tulevaisuudessa yhä pienempi merkitys kokonaislaskusta.

    Suomen kaltaisessa maassa sähköön nojaaminen lämmityksessä ja autoilussa on erityisen pölhöä ja tulee entistäkin kalliimmaksi. Kuvitteleeko kukaan etteikö kuluttaja joutuisi pölhöyden maksajaksi.

    Tolopainen

    En puhunut halvasta sähköstä vaan pienestä kuukausimaksuerosta, kun tuplataan pääsulakkeiden koko. Sähköenergia on nykyisin halpaa,valitettavsti hinnasta suurin osa on veroja ja siirtohintaa.  Siirtohinnan noususta voimme kiittää poliitikkoja, joiden ylimitoitetut vaatimukset häiriöttömälle jakelulle johtavat kalliisiin kaapelointeihin, jonka hinnan joutuva maksamaan nykyiset sähkön käyttäjät ja tulevat saavat valmiin maksetun verkon. Kantaverkot kuitenkin onneksi on pääosin rakennettu ja maksettu vuosikymmeniä sitten.

    Sähkölämmitys on halpa ja helppohoitoinen toistaiseksi, kun lisänä on lämpöpumppu ja varaava takka, näitä kulutushuippujakin voi tasata.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 172)