Keskustelut Puukauppa Edunvalvontaa

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 174 total)
  • Edunvalvontaa

    Tagged: 

    Itse metsänhoitoyhdistyksestä eronneena kysyn teiltä muilta, oletteko miettineet kuinka puolueeton toimija MHY todella tänäpäivänä on?

    Monessa maantieteessä metsänhoitoyhditstyksellä on oma korjuupalvelu, joka on täysipäinen kilpailja ns. perinteisten ostajien kanssa harvennushakkuilla, monessa maantieteessä jopa aukkohakkuullakin.

    Kilpailua on myös metsänhoitopuolella. Isot yhtiöt ovat tarjonneet minulle täysin samoja palveluja esim. taimikonraivausta ja istutusta kuin MHY. En malta olla ajattelematta, että, että tämä korpeaa ”yhdistyksen väkeä” kun kaikkea ei tarjotakaan enstiseen malliin kultalautasella.

    Aiheuttaako edellä mainitut syyt tiettyjen toimijoiden suosimista kilpailutuksessa? Eli niiden ostajien jotka eivät astu MHYn ”varpaille”. Väitän,että katkontataulukoita voidaan manipuloida kilpailutustilanteessa muuttamalla esim keskijäreyksiä.

    Loppujen lopuksi, kuka valvoo läpinäkyvästi ja uskottavasti MHYn toimintaa kilpailutustilanteessa? Ajaako kaikki toiminta lopulta metsänomistajan etua?

    Onko entisestä rengistä tullut isäntä

  • A.Jalkanen

    Metsälehden jutussa FinnHarvestin liiketulos 3 prosenttia. Ei kannata kadehtia, jos metsää omistamalla saa saman vähemmällä työllä. Hankintahakkaaja saa hiukan enemmän, kovalla työllä. 10 prosentin hankintapuuosuus on mielestäni hyvä.

    mehtäukko

    Mehtäukko kun ei ole mitään työlajia voinut omia, saati keinotella metsänomistajia Jovainin viitoittamille sivuraiteille. Aivan turhaan täällä pörhistelet ”yksinoikeuksien” kataluuksia latomassa. Ja muuthan saavat tehdä töitään ilman Jovainin luvanvaraisuutta. Pitäisi lopultakin Jovainin latoa se musta salkku täyteen laskelmiaan ja porhaltaa liituraita päällä klusterin herrain juttusille.

    jees h-valta

    Kannattaa ehkä topata housut perseen puolelta aika vahvasti. Voi tulla senverran ison monon kuva liituraidan takaosaan että se voi jopa sattua.

    Jovain

    Metsälehden agendassa metsänomistajien puun toimitus-sopimuksilla ei ole tilaa. Hankintakauppaa ajetaan entistä ahtaammalle ja sen markkinaosuus on edelleen laskussa. Hankinnan palvelut klusterille eivät kelpaa ja eihän hankinta palvelumuotona logistiikkaan edes sovellu. Tarvitaan omat puukauppasopimukset, oma logistiikkansa, oma mittaus-sääntönsä jne. Ja kaikki tämä maksaa. Myös hankinnan kustannukset metsänomistajat maksavat.

    mehtäukko

    Vastahan talvella oli lehdissä kehuskelua hyvästä hankintahinnasta. Sellaista tekevät jotkut sitkeät ja hyvä niin, mutta miksikään isoksi menetelmäksi siitä ei ole.Logistiikka on hankala,arvaamattomuus ja pitkävetinen rytmi jne. Lisäksi kun Myhistys ”edunvalvojana” lekkuu ristiriitaisesti monella koivella, soppahan se on.

    Visakallo

    Jovain: ”Metsälehden agendassa metsänomistajien puun toimitus-sopimuksilla ei ole tilaa. Hankintakauppaa ajetaan entistä ahtaammalle ja sen markkinaosuus on edelleen laskussa. Hankinnan palvelut klusterille eivät kelpaa ja eihän hankinta palvelumuotona logistiikkaan edes sovellu. Tarvitaan omat puukauppasopimukset, oma logistiikkansa, oma mittaus-sääntönsä jne. Ja kaikki tämä maksaa. Myös hankinnan kustannukset metsänomistajat maksavat.”

    ”Metsälehden agenda” on Jovain normaalia elämää, ei minkään tahon erityistä agendaa. Kuka niitä hankintakauppoja enää tekisikään, kun maaseudulla ei juuri ketään asukaan? Kyllä minäkin olen ollut mukana siinä elämässä, missä sahat vielä soivat ja Valmetit pörisivät kotikylän kuusikoissa, mutta eivät enää. Kukas sen hankinnan kustannukset sitten maksaisi jos ei metsänomistaja itse? En ymmärrä, miksi metsänomistajien pitäisi mennä mukaan puunkorjuuseen hintoja polkemaan?  Eihän siitä mitään taloudellista hyötyä meille olisi. Olisi vain rahanmenoa ja vastuuta, remonttia ja unettomia öitä sekä konkursseja. Kenen puolella Jovain tässä asiassa oikein olet?

    Jätkä

    Hankintatyöstä voi saada itselleen palkkaa, jos on kunto ja kalusto kohdallaan. Ainakaan ei voi ketään sivullista syyttää huonosta harvennusjäljestä, – harvennushakkuuhan on se työlaji, jossa on mahdollista jotain ansaitakin.

    Olosuhteista riippuu, voiko työssä hyödyntää esim omaa kalustoa lähikuljetuksessa, mutta jos metsäkuljetusmatkaa on useampi sata metriä, saattaa olla järkevää ajella hakatut puut päivittäin varastolle, jolloin esim kävely jää vähemmälle.

    Jos ei itsellä ole esim puutavarakuormainta, kannattaa menetelmää kehitellä niin, että esin kasausta tehdään vain suoraan kärrylle / rekeen / juontokouralle tms. Eli ei tehdä kourakasoja metsään lainkaan, vaan tehdään ”kasaa” kärryyn.

    Huonommastakin metsästä laiskempikin metsänomistaja tekee ainakin 5 kiintoa ainespuuta n. kuudessa tunnissa. Hyvästä harvennusmetsästä hyväkuntoinen ”Manu” saattaa saada hakattua jopa moninkertaisen määrän. Ajo vie tietenkin osansa ajasta, mutta kaikki se on pinossa, minkä siihen saa ajettua.

    Sellaisessa hankintasavotassa ei tarvita välikäsiä lainkaan, ostajan kanssa vain sopimus ja koittaa suoriutua savotasta sen mukaan.

    Jätkä

    Puutavaran korjuutyöt on kilpailutettu niin kireälle, että jos siellä pysyy mukana, on jo melkoinen ammattilainen. Tunnen joitakin metsänomistajia, jotka ovat hankkineet hakkuukoneen ja tekevät sillä omissa metsissään hankintatyötä. Osa sanoo, että takkiin tulee, mutta harvennusjälki tulee omaa silmää tyydyttävää ja saa huonommatkin kohteet hoidettua. Avohakkuuseen eivät lähde, koneet ovat liian pienet tukkisavottaan ja myös tekniikka on äkkiä vanhentunut niin, että ”Ei tule mitään”.

    mehtäukko

    On kummallista kuinka Jovain on asemoitunut syyllistämään sitä, kuinka esim. mehtäukko ei pysty näkemään oikein perusteita Jovainin klusteria ampuviin käsityksiin. Enkä ole klusterin juoksupoika kuin muukaan joita Jovain on arvuutellut.

    On aikoja sitten todettu, että täydellisyyttä ei ole ehkä saavutettu mutta parempaa ei ole tarjolla eikä niin käänteentekevästi tarviskaan. Toiminta kuitenkin on kehittynyt uomaansa jossa mo pystyy järkevästikin toimimaan yhteistyötä klusterin kanssa tekemällä.

    suorittava porras

    Jovain näyttää hypänneen tynnyyriin ,jonka tappi on pantu kiinni. Tapahtuma ajoittuu 1980-luvun puoliväliin. Näkemykset ajoittuvat aikaan sitä ennen.

    Minäkin aloitin metsäurani hankintahakkuilla 1970-luvun puolella ja jälkeenpäin ajateltellen olisi jo tuolloin ollut järkevämpää tehdä puukaupat pystykauppoina. Oppia tosin karttui ,mutta tili oli pitkistä päivistä huolimatta ainakin eläkelaitokselta saamani tuloyhteenvedon perusteella laiha. Vielä laihempi tili olisi ollut ,jos olisin erehtynyt hakkimaan omaa kalustoa ,kun sitä oli ympäristössä jo tuolloin riittävästi.

    Puuta on tullut korjattua manuhakkuu/hevonen menetelmästä  aina motohakkuuseen asti. Pölliauton rattiin en ole tarttunut. Kun sitä eläketietojen yhdistelmää tarkastelee , henkilökohtaiset tulot ovat alkaneet  kehittyä vasta metsistä luopumisen ja täysipäiväiseksi motokuskiksi siirtymisen jälkeen. Työpäivätkin ovat pysyneet inhimillisissä mitoissa .

    Jovainin kannattaisi koittaa potkaista se tynnyrin tappi irti ja kurkistaa ulos. Näkymä on ihan toinen verrattuna 1980-luvun puoliväliin ,jolloin ”Lauri vaari” ja Lähteen Eki kiersivät julistamassa maataloustraktorin erinomaisuutta metsätöissä . Olivat ajastaan jäljessä jo tuolloin.

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 174 total)