Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 244)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • Metsuri motokuski

    Tuo on varmaan ihan totta. Tukipoliitikan perässä on juostu ja koneita kehitetty miten kehitetty. Varmaan osa syynä poukkoiluun on ollut eduskunnan lobbarit jotka ovat ohjanneet päätöksentekoa mieleisekseen.

    Jätkä

    Touhuun olisi pitänyt jo silloin – Piikaraisen risupaketin aikaan luoda sellainen ohjelma, joka kestää. Meillä meni korjuukalustoa kehittelevien Pelle-Pelottomien jalkojen alta matot, kun kattiloiden ja syöttolaitteiden , hakkurien ja materiaalin kuivattamisen ja polttamisen kehittämiseen uhratut rahat – pitkälti noiden seppien omat rahat olivat kiinni tekeleissä, joita yht-äkkiä ollutkaan yhtään järkevää tehdä valmiiksi tai pidemmälle.

    Meillä on ollut muutaman kerran tilaisuuksia, joihin on tullut yleisöä vierailulle jopa yli tuhat.  Äkkiä ulkomuistista sanoisin, että metsässä on ollut kymmenkunta korjuukonetta ja lisäksi ajovehkeitä tuomassaa hakkureille ( muutama erilainen9 karvarankaa, jota koneet näytökseen ovat kaataneet ja kasanneet.

    Monta viritelmää on ollut, joista ei kovin pitkään kuulunutkaan mitään, kun yrittäjiltä loppui rahat.

    Nyt on ehkä uusi aalto syntymässä, kun turveyrittäjät alkavat energiapuun korjuuseen. He saattavat sanoa suorin sanoin, että metsässä ei pidä kasvattaa lukumäärää, vaan kuutioita. Joidenkin paksuun kalloon ei uppoa, että jos hehtaarilla on parituhatta runkoa ja toisella hehtaarilla on 5000 runkoa, niin siitä erosta huolimatta molemmilla hehtaareilla on yhtä monta kuutiota. Siinä piilee myös salaisuus, jonka turvin korjuukustannukset romahtavat nykyisestään ja metsäomistaja voi saada puustansa kohtalaisen hyvän hinnan nykyisen kolmen euron / kuutio – asemasta.

    Puuki

    Jos poistuma jää alle 1500 kpl/ha , niin ei tipu kemeraa. 500 kpl/ha ei riitä jääväksi puustoksi siinä vaiheessa. Mutta  toki kannattaa myydä 3 eurollakin, siitä saa hyvän tuoton e-puun käyttäjät ja talkoilemallahan ilman todellista kantohintaa ne hommat on muutenkin mukava tehdä sen salaisuuden avautumista odotellessa.  Pääasia lienee, että ramppa kalkattaa.

    Visakallo Visakallo

    Tolopainen: ”Vapo on 100% valtion yhtiö, miksi poliitikot eivät käytä siihen omistajaohjausta, vaan antavat yhtiön harjoittaa vahingollista toimintaansa. Toiminnan lopetus voitaisiin päättää vaikka tänään ei kukaan pakota jatkamaan.”

    Tolopaisella se vain jostain syystä jatkuu innostus lopettaa suomalaisten yhtiöiden toimintoja maastamme. Mitä vahingollista Vapon toiminnassa on Suomelle? Energiaturpeen osuus yhtiön liikevaihdosta on enää alle 20% ja laskee edelleen nopeasti.

    Tolopainen

    Visakallo on huumorimiehiä. Vapon turvesoiden lietettä löytyy aika monen järven pohjasta eikä se koskaan sieltä häviä. Niin valtio näyttäköön esimerkkiä muille turvetuottajille toiminnan alasajossa. Se oli se pointti.

    Jätkä

    Puuki. Kyllä kai savotasta kuin savotasta sen verran löytyy ohutta räippää, että tuo runkoluku tulee täyteen – jopa ylikin, vaikka ennakkoraivausta ei tarvitsis tehdäkään työn takia.

    Kuitenkin kaikki KEMERAt pitäissi lopettaa ja periä takaisin jo maksetutkin.

    Puuki

    Liian ohuet räipät ei kelpaa poistettavien puiden runkolukuun nmh:n kemerassa eikä niitä kelpaavia aina välttämättä löydy riittävästi.

    Tolopainen

    Ylen propakandakoneisto esitteli Paltamon sellutehtaan ympäristölupaa negatiiviseen sävyyn. Jostain oli muka löytynyt kaksi nuorta ammattikalastajaa Oulujärveltä. Järven maine kuulemma menee eikä kaloja saa myydyksi, jos tehdas tulee. Ongelma on yleensä aivan toinen, kaupoissa ei ole suomalaista kalaa. Ostaisin vaikka joka viikko siikaa, jos sitä olis myynnissä. Kalastuksella ei nykyaikana sisämaassa kovinkaan moni elä, sillä ei ole juuri mitään taloudellista merkitystä.

    Jätkä

    Puuki. Ohuet räipät ovat aivan eri asia kuin liian ohuet räipät.

    Kai kuitenkin lähes jokainen tajuaa, että 600 – 1000 runkoa /ha on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa koota hehtaarilta kuin 1500 -3000 räippää, joista ei edes tule samaa määrää puuainesta.

    Metsuri motokuski

    Huomasin saman kuin tolopainen. Päijänteeseen on laskenut äänekoske, jämsän ja jämsänkosken tehtaat likavedet sekä pari kaupunkiakin. Siitä huolimatta kalaa syödään ja jokunen ammattikalastajakin saa toimeentulon.

    Ne tuskailee ihan toisen ongelman kanssa. Kalaa ei saa niin paljon kun olisi menekki.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 244)