› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 420)
1 2 3 … 23 24 25 … 40 41 42

  • Energiapuuharvennus

    Sent on: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 17.7.2020, 15:46

    Kannattaa huomioida myös se, että päijänteen syvänteestä juoksutetaan juomavesi pääkaupunkiseudulle ja se on puhtaampaa kuin ulkomailta rahdattu pullovesi, jota kovaan hintaan myydään Suomalaisissa kaupoissa ja ravisemusliikkeissä.

    Visakallo Visakallo 17.7.2020, 16:09

    Jätkä: ”Kuitenkin kaikki KEMERAt pitäissi lopettaa ja periä takaisin jo maksetutkin.”

    Uskomatonta puhettä ihmiseltä, joka on kouluttanut metsäammattilaisia. Heiltä siis pitäisi viedä leipä suusta, ja heitä työllistäneitä pitäisi rankaista! Tämä helle,- ja/vaiko päihteet saavat kirjoittelemaan tuommoisia?

    Kurki 17.7.2020, 16:39

    Jostain oli muka löytynyt kaksi nuorta ammattikalastajaa Oulujärveltä.

    Väittivät, että Nuasjärven kala ei kelpaa kaupalle eikä jalostajille, kun Terrafamen jätevettä lasketaan järveen.

    Suomen ympäristökeskus on arvioinut Nuasjärven egologisen tilan HYVÄKSI.

    Nimi: Rehja-Nuasjärvi
    Järvet, ekologinen luokittelu
    Tunnus: FI59_811_1_001_001
    Ekologisen luokittelun taso:

    Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus
    Ekologinen tila: Hyvä

    MaalaisSeppo 17.7.2020, 16:44

    Ihmisillä on synnynnäinen käärmepelko. Jätkällä Kepun pelko, mikä ilmenee antipatiana metsänomistajia kohtaan. Asiaan ei vaikuta, vaikka metsänomistajat ovat keskimääräistä pienempituloisia eli raskaammin verotettuja kuin muut vastaavantuloiset kansalaiset.

    Jätkä 17.7.2020, 20:22

    Ei KEPUa tarvitse pelätä edes MaalaisSepon, se on kuihtuva puolue ja tulevaisuudessa täysin vaaraton.

    KEMERA on pilannut Jees-miesten toimesta suomen metsättaloutta niin rajusti, että metsien kasvu on jo käntynyt samaan suuntaan kuin KEPUn kannatuslukematkin.

    Jos tukiaisilla elelevät ituniskat lähtisivät raivureiden kanssa metsiään hoitamaan, olisi puunkasvussa havaittavissa tuntuva lisääntyvyys.

    Koivunkaataja2 17.7.2020, 21:25

    Tämäkin ituniska on tällä viikolla raivannut melkein neljä hehtaaria kemerataimikkoa(19 vuotiasta). No taitaa muutua raivuulla pääosin kakkoseksi.Tavoiteena on lykätä hakkuuta muutamalla vuodella.Jäävä puusto noin 1800 kappaletta pääosin mäntyä.

    Menninkäinen 17.7.2020, 22:21

    Aina näissä energiapuu asioissa nousee esille turvetuotanto. Ja vanhat turvetuotanto alueet. Paju on aina välillä esillä ja on sitten taas hiljaiseloa. Suomessa on osaamista millä koneet saa pysymään suolla pinnalla. Keskemmältä Eurooppaa löytyy energiapuu korjuukone osaamista. Voisikohan näitä joskus nähdä Suomessakin ideasta toimivaksi yhtälöksi.

    kim1 18.7.2020, 00:15

    Jesse on nähty Bayerin aluella….,mahtaa jätkä vituttaa…

    Tolopainen 18.7.2020, 06:04

    Energiapuun tuottamisessa on yksi ongelma, se ei ole kannattanut. Kun esim. korjuukustannukset on suuremmat kuin puusta maksettava hinta. Kemera on ollut ainut tulo, joka siitä on jäänyt, nyt näyttää hinta hieman nousseen. Metsänomistaja puolelta etujärjestötoiminta puukaupassa on kielletty, mutta palkansaajapuolella on sallittua, se ajaa kaikkia kustannuksia ylöspäin, jotka kohdistuvat puunkorjuuseen. Palkkakustannuksia on kaikissa tuotteissa ja palveluissa.

    Puuki 18.7.2020, 06:04

    Siinä videolla on n. 400 k-m³/ha e-puuta, jos yksi keppi on n. 10 l.    Riviväli 1 m ja taimiväli ~25 cm.  Melko kätevä korjuumenetelmä.  Kannattavuus  varmaan parempi kuin Fixterillä oli.

    Miksei voisi soveltaa metsäpuiden kasvatuksessakin, jos olisi esmes aina pari riviä pajua ja sitten rivi tukkipuiksi kasvatettavaa puulajia.   Puimuri ajaisi edellä ja runko-ohjattava kärryvaunu  sen perässä  kuormatila edellä.  Ei olisi th- eikä ennakkoraivausongelmia.  Tasaisille maille esim. pelloille  ja entisille turpeennostoalueille omiaan .

    Kemeran vaatiminen takasin valtiolle? SE on jo tapahtunut, kun verotulot on lisääntyneet käyttöpuun lisääntymisen takia.   Mutta nmh:n e-puutuki on muutenkin mennyt suoraan metsäteollisuudelle, siitä ei ole mitään epäselvyyttä, kun katsoo uuden kemeralain aikaan kantohintatilastossa tapahtunutta muutosta.   Palkkoja tulisikin laskea samalla tyylillä, jos oltasiin tasapuolisia.   Vanhojen maksettujen palkkojen takasin perimistä esim. työnopettajateknikoilta en kannata vaikka ne opit onkin osin jo vanhentuneita eikä enää tuota mitään lisäarvoa, toisin kuin esim. joskus maksetut th:n kemerat .  Verorahoistahan ne on toki nekin valtion palkat aikoinaan maksettu.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 420)
1 2 3 … 23 24 25 … 40 41 42