› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 4 vastausta, 241 - 244 (kaikkiaan 244)
1 2 3 … 23 24 25

  • Energiapuuharvennus

    Lähetetty: 6.7.2020, 20:21

    Merkitty: 

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 18.7.2020, 07:03

    Opettajille on Suomessa aina maksettu enemmän tekemättömästä työstä kuin tehdyistä tunneista. Suomi on opettajien luvattu maa, missään maassa maailmassa ei ole kolmen kuukauden kesälomia ja neljän tunnin työpäiviä.

    Jätkä 18.7.2020, 07:34

    Puuki:”Vanhojen maksettujen palkkojen takasin perimistä esim. työnopettajateknikoilta en kannata vaikka ne opit onkin osin jo vanhentuneita eikä enää tuota mitään lisäarvoa, ”

    Samaan pinkkaan voisi tietenkin nimetä esim jopa kymmeniä vuosia työelämässä jo olleet metsätalousinsinöörit ja vastaavat, paitsi puun kasvamisen polku ei ole muuttunut miksikään. Toimessaan pyörivät MTI:t toki päivittävät tietojaan jatkuvalla jokavuotisella koulutuksella, mutta herää kysymys, ketkä heidän tietojaan / taitojaan päivittävät siellä metsäoppilaitoksissa?

    ”Työmies on palkkansa ansainnut” – sanotaan, mutta hyvin usein tukiaisia ei ansaita, vaan saadaan. otetaan vaikka Jeessin ”Tarkastus, jossa peli ei ollut läheskään slvää, vaan ehkä kikkailemalla koealojen paikkojen kanssa saatiin hivutettua lukemat haluttuun tavoitteeseen. Tuollaisia pieniä koealoja siirtelemällä vaikka vain metrin verran, voidaan mittaustulokseen vaikuttaa. Siinä monivuotisen koulutuksen yhteiskunnan varoilla saanut viranhaltija saattaa ”hieman” joustaa jouduttuaan työttömän metsänomistajan kanssa pilalle revitetyn ”rääseikön” keskelle.

    Tolopainen 18.7.2020, 09:35

    Työmiehiä on monenlaisia, mutta kaikille pitää maksaa tes:in mukaan saman suuruinen palkka. Sehän olisi sama asia kuin oppilaille annettaisiin samat arvonsanat osaamisesta riippumatta. Opettajia ei tarvittaisi ollenkaan. Koulutodistus on pelkkä passi työelämään. Ei sitä enää se jälkeen kun on työpaikan saanut kukaan kysele. Osaamista edellytetään hyvin harvoissa töissä, yleensä työ on samaa rutiinia. Koulutus on pelkkää teatteria suurine vaatimuksineen. Joka vuosi opiskelijoista karsitaan kaksi kolmasosaa, kun ylioppilaita on aivan liikaa.

    Puuki 20.7.2020, 09:44

    Isot yhtiöt lisäkouluttaa yleensä itse henkilöstöään.  Metsäoppilaitoksissa MTI:en opettajat on enimmäkseen Mh:ia/Mti:jä jotka on lisäkouluttautuneet itse ensin esim. yliopistossa .   Metsäkeskuskin järjestää lisäkoulutuksia, kun esim. metsälait uudistuu .  Nykyään järjestetään vebbiseminaareja mm. luonnonhoidon asioista.

    Jotkut  lisäkoulutukset perustuu pääosin vain rahankeräykseen niitä järjestäville firmoille.  Vähän samalla tavalla kuin esim. energiatodistuksen hankinta talolle.

Esillä 4 vastausta, 241 - 244 (kaikkiaan 244)
1 2 3 … 23 24 25