› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 420)
1 2 3 … 24 25 26 … 40 41 42

  • Energiapuuharvennus

    Sent on: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 18.7.2020, 07:03

    Opettajille on Suomessa aina maksettu enemmän tekemättömästä työstä kuin tehdyistä tunneista. Suomi on opettajien luvattu maa, missään maassa maailmassa ei ole kolmen kuukauden kesälomia ja neljän tunnin työpäiviä.

    Jätkä 18.7.2020, 07:34

    Puuki:”Vanhojen maksettujen palkkojen takasin perimistä esim. työnopettajateknikoilta en kannata vaikka ne opit onkin osin jo vanhentuneita eikä enää tuota mitään lisäarvoa, ”

    Samaan pinkkaan voisi tietenkin nimetä esim jopa kymmeniä vuosia työelämässä jo olleet metsätalousinsinöörit ja vastaavat, paitsi puun kasvamisen polku ei ole muuttunut miksikään. Toimessaan pyörivät MTI:t toki päivittävät tietojaan jatkuvalla jokavuotisella koulutuksella, mutta herää kysymys, ketkä heidän tietojaan / taitojaan päivittävät siellä metsäoppilaitoksissa?

    ”Työmies on palkkansa ansainnut” – sanotaan, mutta hyvin usein tukiaisia ei ansaita, vaan saadaan. otetaan vaikka Jeessin ”Tarkastus, jossa peli ei ollut läheskään slvää, vaan ehkä kikkailemalla koealojen paikkojen kanssa saatiin hivutettua lukemat haluttuun tavoitteeseen. Tuollaisia pieniä koealoja siirtelemällä vaikka vain metrin verran, voidaan mittaustulokseen vaikuttaa. Siinä monivuotisen koulutuksen yhteiskunnan varoilla saanut viranhaltija saattaa ”hieman” joustaa jouduttuaan työttömän metsänomistajan kanssa pilalle revitetyn ”rääseikön” keskelle.

    Tolopainen 18.7.2020, 09:35

    Työmiehiä on monenlaisia, mutta kaikille pitää maksaa tes:in mukaan saman suuruinen palkka. Sehän olisi sama asia kuin oppilaille annettaisiin samat arvonsanat osaamisesta riippumatta. Opettajia ei tarvittaisi ollenkaan. Koulutodistus on pelkkä passi työelämään. Ei sitä enää se jälkeen kun on työpaikan saanut kukaan kysele. Osaamista edellytetään hyvin harvoissa töissä, yleensä työ on samaa rutiinia. Koulutus on pelkkää teatteria suurine vaatimuksineen. Joka vuosi opiskelijoista karsitaan kaksi kolmasosaa, kun ylioppilaita on aivan liikaa.

    Puuki 20.7.2020, 09:44

    Isot yhtiöt lisäkouluttaa yleensä itse henkilöstöään.  Metsäoppilaitoksissa MTI:en opettajat on enimmäkseen Mh:ia/Mti:jä jotka on lisäkouluttautuneet itse ensin esim. yliopistossa .   Metsäkeskuskin järjestää lisäkoulutuksia, kun esim. metsälait uudistuu .  Nykyään järjestetään vebbiseminaareja mm. luonnonhoidon asioista.

    Jotkut  lisäkoulutukset perustuu pääosin vain rahankeräykseen niitä järjestäville firmoille.  Vähän samalla tavalla kuin esim. energiatodistuksen hankinta talolle.

    Panu Panu 29.4.2023, 09:04

    Uusimmassa Metsälehti Makasiinissa Jyrki Ketola kertoo nykyisin jättävänsä taimikonharvennuksen väliin ja korvaavansa sen giljotiinikouralla tehtävällä energiapuuharvennuksella. Perusteluna taimikonharvennuskulun säästön lisäksi suurempi kertymä ja energiapuun korkea tienvarsihinta.

    Paljonko tällaisesta energiapuuharvennuksesta jää nykyisin rahaa käteen per ha?

    Tämän mukaan alle 5€/m3:

    Energiapuun hinnat

    Kertymä lienee yleensä luokkaa 50m3/ha? EP-harvennus pitää kuitenkin tehdä aikaisemmin kuin EH.

    arto arto 29.4.2023, 09:39

    Miten liene kasvutappioiden laita jäävissä puissa. Ylensä lehtipuu kasvaa kovemmin kuin havupuu. Jos energiaksi kerätään yli 4 cm runkoa. Varsinkin kuusi riukuntuu tiheän vesakon alla. Saattaa tappio olla suurempi kuin tulo.

    mehtäukko 29.4.2023, 09:42

    Onhan se tietysti hyvä, että on valinnanvapautta. Kuitenkin kuivilla/kuivahkoilla kasvumailla maat parhaiten kantaisi korjuuta, mutta raipat on hyvä olla lannoitteeksi. Ja aina olisi vähintään reikäperkausella varmistettava jäävien latvuston vapaus.

    Mehtäukko on edelleen vahvasti sitä koulukuntaa, että energiapuu on parasta ottaa muissa korjuissa. Silloin jäävän puuston laatu ja määrä parhaiten varmistuvat ja saanto on paras.

    Panu Panu 29.4.2023, 09:43

    Ketolan näkemyksen mukaan lehtipuu ei enää nouse havupuiden yli varhaisperkauksen jälkeen. Tai sitten se EP-harvennus tehdään siinä vaiheessa kun koivu on taas noussut havupuiden yli ja alkaa häiritä niitä. Oleellista lienee tehdä EP-harvennus ajoissa.

    Apli 29.4.2023, 10:03

    Omissa metsissä, sekametsissä, energiapuuta on tehty silloin kun olisi jo kuitupuutakin tulossa, ja mielellään niillä pienehköillä koneilla eli mahdollisemman pieni moto ja ajokone ja näitä aikaisemmin tehneet konekuskit. Hinta on hyvin tapauskohtainen, riippuu monesta tekijästä, ajomatkasta, alueen kysynnästä, kemerat, teiden ja maaston kantavuus, eli pystytäänkö tekemään kesällä, leimikon koko yms yms.. Perusajatus on että pystykaupalla pitäisi saada vähintään sama euromäärä jos myytäisiin kuituna. Raivaamattomia en ole myynyt koskaan! Ja tietysti jos on seassa paljon leppää, pihlajaa yms ne kelpaa energiaksi ja se latva on 2-3cm kun kuidulla 6-7cm pikkusen lisää euroja(:

    suorittava porras suorittava porras 29.4.2023, 10:17

    Oleellista on tehdä istutukset kunnolla ja huolehtia varhaisperkauksesta. Yleispäyeväksi menetelmäksi ei Ketolakaan e-puu-harvennusta totea . Kertoo vain vähitellen siirtyvänsä siihen suuntaan. Katsotaan muutaman koeleimikon jälkeen ,suositteleeko menetelmää jatkossa.

    Ajourat hän kuitenkin teettää palvelemaan leimikon tarpeita myös tulevaisuudessa ja hakkuukoneen on oltava kooltaan sellainen,  että ulottuvuus riittää käsittelemään puut urilta poikkeamatta.

    Miksi giljotiini? Mielestäni sitä ei kannata jäädä odottelemaan ,jos käsiteltävät kuviot ovat pieniä. Ne on voitava käsitellä muiden hakkuiden yhteydessä tai ne jäävät tekemättä. Giljotiini soveltuu vain pienten runkojen käsittelyyn, isommalla kouralla onnistuu kaikki. Siksi se varsinainen taimikon harvennus/r-saha ja puuston järeyskehityksen turvaaminen sillä toimenpiteellä puolustaa edelleen paikkaansa. Tämän tarinan/ energiapuuharvennus alkusivuille lähettämäni kuvat riittänevät perusteluiksi. Niistä käy selvästi ilmi ,että energiapuuhakkuilla ei ole mahdollista paikata puutteita taimikonhoidossa.  Liika tiheys syö mahdollisuudet pysyvästi.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 420)
1 2 3 … 24 25 26 … 40 41 42