Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Viewing 10 replies - 361 through 370 (of 420 total)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • A.Jalkanen

    Suorittavan pitäisi nähdä maastossa Visakallon energiametsä. Ihan normaalin enskan jälkeisen näköinen lopputulos ja taloustulos osapuolia tyydyttävä. Mutta nämä hyvät kohteet ovat ehkä vähemmistö ns. energiahakkuista.

    MaalaisSeppo

    Energiapuukeskusrelussa täytyy ottaa huomioon, mikä on ollut metsän kasvatustavoite ennen hakkuita. Uskoakseni suurimmalla osalla energiapuuhakkuiden riukumetsäkohteista ei ole ollut minkäänlaista kasvatustavoitetta. On vaan huomattu, että jotakin tarttis tehdä ja energiapuun hyvä kysyntä on herättänyt jotkut toimimaan. Kun riukumetsiä katselee, niin huomaa, että paljon on vielä niitäkin, jotka vaan kääntävät kylkeä uuninpankolla.

    Energiapuun hyvä kysyntä on nostanut sen hinnan lähelle kuitupuun hintoja. Lisäksi väljemmät laatuvaatimukset sekä pienempi alamitta on herättänyt minusta aivan oikeutetusti ajatuksen energiapuun kasvatuksesta suunnitelmallisena osana metsän kasvatukseen. Energiapuuvaihe voisi puoltaa hieman nykyistä tiheämpää taimikkovaihetta, mutta siinäkin tapauksessa hyvän tuloksen edellytyksenä on, että taimikoiden raivaus tehdään ajoissa.

    Jätkä

    Anneli:”Suorittavan pitäisi nähdä maastossa Visakallon energiametsä. Ihan normaalin enskan jälkeisen näköinen lopputulos ja taloustulos osapuolia tyydyttävä. Mutta nämä hyvät kohteet ovat ehkä vähemmistö ns. energiahakkuista.”

    Hyvä huomio. Olisi jo aika Suoriutuvankin nähdä edes yksi kunnolla onnistunut energiapuun korjuujälki. Vielä parempi olisi, jos pääsisi /joutuisi edes päivän seuraamaan tuollaisen hakkuutyylin osaajan toimintaa.

    A.Jalkanen

    Lähinnä männyllä voi tiheämpää alkuasentoa soveltaa, koska siitä on männyn laadulle hyötyä. Muille puulajeille ei: päinvastoin voi käyttää nykyistä suositusta alempia lähtötiheyksiä, jos vain hirvikanta sallii. Joissakin tapauksissa hirvet voivatkin olla energiavitelikon alkusyy kun on pyritty jättämään särkymävaraa.

    suorittava porras

    Annelille vastaan ,että kommenttini on vastausta siihen ,mitä avauksessa kysytään. Eli ”Voiko taimikonhoidon jättää väliin?” Kokemukseni mukaa EI VOI! Tilanne ei siitä muutu ,että siirretty työvaihe aiheuttaa vain lisäkustannuksia ja alentaa metsä tuottoa. Energiapuuvaihtoehdossa kustannukset siirretään taholle ,joka ei ole voinut vaikuttaa niiden syntymiseen ja tukien avulla vain pönkitetään tätä kehitystä.

    Hoitorästit eivä vähene , kun kaikki alkavat laistaa taimikonhoitoja välttääkseen vaivan ja saadakseen laiminlyönnistä jopa rahaa . .. tämä vielä vastauksena tuohon avauskommenttiin. ..  ja se video tuolla aiemmin näyttää konkreettisen esimerkin siitä ,mikä on lopputulos. Niitä näkymiä ei toivota lisää .

    Keskustelu on keskittynyt hakkuuseen ,mutta lähikuljetus on vielä huonommin kannattavaa, kun suurimman osan kuormatilasta täyttää pienikokoisten riukujen tapauksessa ilma ja vain kiloista maksetaan.

    A.Jalkanen

    Ei nyt jumiteta siihen avaukseen vaan päivitetään käsitys. Energiametsäkasvatus on muuten sama kuin normaali kasvatusketju, vain sillä erolla, että ei tehdäkään tavaraa kuitupuun mittaan vaan vähän enemmän. Kelpaako?

    Apli

    Jos kyseessä on sekametsä jossa kasvaa kuusta, koivua jopa mäntyä ripaus pihlajaa yms ja ensiharvennus korjataan energiapuuksi rankana ei kokopuuna latva 2-3cm niin kokonaiskertymä voi yllättää ja kun hinta motille on lähes sama vrt kuitupuu + mahdolliset kemerat päälle on ainakin omissa laskelmissa ja jo tehdyissä hakkuissa ollut taloudellisesti kannattavampaa kohteen hakkuu energiaksi kuin kuiduksi. Pinta-alat hakkuissa vaihdellu 3-7ha luokkaa. Ja keski-suomessa palstat.

    Panu

    Mehtäukko Millaisia ovat 7,5 litran kuitupölkyt?

    Pieniä. 🙂 Tuo 7,5 litraa on pienin mitä olen Janne Seppäsen videoilla muutamaan kertaan nähnyt eikä siellä tehdä energiapuuta.

    MaalaisSeppo

    Onhan energiapuuhakkuussa helpottaviakin tekijöitä. Kaikki puut  voi laittaa samaan kyytiin. Ei tule lajittelutyötä. Hankintahakkaajana sen huomaa myös.

    Suosittelen metsänomistajille hankintahakkuuta energiapuusavotoille. Kyllä silloin kirkastuu, ettei riukumetsän kasvatus kannata. Energiapuun hankintahakkuuseen on helppo yhdistää laatuharvennus. Motomies ei helposti kaikkia viallisia huomaa. Myös ajourien suunnittelussa vialliset puut on helpompi ottaa huomioon.

     

    suorittava porras

    Tilanne toki muuttuu ,jos korjataan riittävän kookkaita puita. Markkinat määrätköön käyttötarkoituksen. Ongelma on hoitamattomien metsien alhainen runkotilavuus ja sen vaikutus työmäärään. Se toinen ongelma ,joka hoitamattomuudesta käy ilmi myöhemmin , on alentunut tuotto ,jota ei millään keinolla enää korjata.

    Energiapuunkorjuussa syntyvästä hiilijalanjäljestä ei ole vielä puhuttu. Voi olla , että ei kestä lähempää tarkastelua. Jk:n ja jaksottaisen avohakkuun korjuun aiheuttamassa jiilijalanjäljessä toisiinsa verrattuna on huima ero. Vielä suuremempi ero on energiapuuksi korjattavien hoitamattomien tai normaalisti harvennettavien hoidettujen kohteiden välillä. Energiaa palaa kohtuuttoman paljon suoritteeseen nähden .

Viewing 10 replies - 361 through 370 (of 420 total)