Keskustelut Metsänhoito Energiapuut

  • Tämä aihe sisältää 85 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten Avatarleku toimesta.
Esillä 5 vastausta, 81 - 85 (kaikkiaan 85)
  • Energiapuut

    Merkitty: 

    Hei,

    voisko joku neuvoa, mitä teen hakkuutähteille, jotka eivät nyt kelpaakkaan kenellekään? Kaadoin n. 2 ha alueelta kuusivaltaisesta metsiköstä puut syksyllä 2020 ja oksia tuli valtavat kasat. En ole kasoja peitellyt, kun vasta vuoden vaihteessa kasoihin vielä kerättiin oksia. Myynnin ensikertalaisena en osannut sopia puun kaatajien kanssa oksien keruusta ja poisviennistä. Noudatin vain heidän antamia neuvoja. Kasa sijaitsee  hyvän mökkitien varrella.

    Lämmin kiitos neuvoista jota otan kiitollisuudella vastaan.

  • okka

    Energiapuun korjuutuki on tarkoitus loppua vuoden 2023 aikana, mutta nyt on vallitsevan tilanteen johdosta jo kuullut puheita että tukea jatketaan, jotta saadaan turvattua energiavirrat myös tulevaisuudessa.

    Tilanne on suoraan sanoen väärin jos mietitään energia saannon perusteella nykyistä tilannetta. Polttoöljyn ja hakkeen hinta eroa mietittäessä hintaero on aivan älytön, jotta saat 100000 kwh energiaa niin tarvitaan 10000 litraa polttoöljyä sen tuottamiseen, haketta vain 125 kuutiota. (bioenergianeuvojan sivuilta tiedot) Hake jos laskettaisiin vaikka 30 euron kuutio hinnalla niin tekee 3750 euroa. Polttoöljyllä huidellaan päälle 18000 lukemissa kun päivänhinnan hakee nesteen sivuilta. (Tilanne mielestäni tällä hetkellä se, että energiapuuhun kohdistuu kovia nousupaineita juuri ylemmän kertoman takia, toki aurinko ja tuuli, sekä OL3 korvaa tulevaisuudessa vajetta, mutta missä suhteessa? Öljy ja kaasu on nou nou näillä hinnoilla josta pyrittävä eroon)

    Kuvitelma siitä ,että metsä tulisi kuntoon laiminlyömällä hoitotoimet ja tekemällä niiden sijaan energiapuukorjuu raivaamattomaan nuoreen metsään on ajatuksena kuopattava  viipymättä.  Jos ei kykene itse hoitamaan taimikoitaan, kannattaa myydä metsät niille ,joilta homma onnistuu . Laiminlyönnit ja viivyttely lisäävät vain kokonaiskustannuksia ja hidastavat puuston kehitystä. Jälkimmäiseen tuetkin ovat laiha lohtu. Tuki ei kauaa lämmitä mieltä ,kun metsä on mennyt peruuttamattomasti pilalle.

    Varhaisperkuun tekemällä saadaan turvattua taimiaineksen kasvuunlähtö ja taimikonharvennuksesta sen verran että onko se välttämättä edes laiminlyönti jos tietoisesti päätetään jättää th tekemättä, siinä 4-5 metrin kantturoilla, ja kasvatetaan kylmänviileästi sinne päälle 8-9 metrin korkeuteen jolloin saadaan jo järkevän kokoista rankaa ekorjuun yhteydessä. Varmana moni miettii asiaa ketkä ostavat taimikonraivuu palvelut ulkopuolisilta, sen sijaan että maksat th:n teosta niin viivästyttämällä saat pienpuun kalliimman korjuutuen ekorjuun yhteydessä ja näillä hinnoilla ja osaavan urakoitsijan käsissä mahdollisesti hyväkin ratkaisu.

    Ongelmana tietenkin kallistuvat korjuukulut jotka näkyvät suuremmin juuri energiapuun korjuussa jossa mottimäärät jäävät puolta pienemmäksi kuin eh:ssa pahimmillaan

     

    Gla Gla

    Taimikonhoidosta jotain havaintoja tehneenä väitän, että siinä luodaan edellytykset puuston kasvulle ja laadulle. En pidä hyvänä ajatuksena sitä, että hoito jää puolitiehen ja se korvataan järeän koneen ryskäämisellä nuoressa metsässä vaikeissa olosuhteissa.

    Aina voi myös toivoa, että osaava urakoitsija tekee huolellista työtä. Mutta saako hyvän urakoitsijan tai tuleeko sen hyvä kuski työmaalle vai onko sinne juuri palkattu uusi ei niin osaava tai huolellinen kaveri.

    Puuki

    Männiköissä 5-8 m pituus on ihan normipituus taimikonhoidossa, jos on tarkoitus kasvattaa hyvää tukkia jatkossa.  Mutta onhan se th kallista varsinkin vieraalla teetettynä siinä vaiheessa, kun latvat heiluu 8 m korkeudella.

    Koska esim. työn hinta on kohonnut paljon enemmän kuin puun kantohinnat ja puutavaralajien hintasuhteet on nekin muuttuneet, ei entiset ohjeet toimi ihan samoin  kuin aiemmin.  Jos siis lasketaan mo:n kannalta kannattavuuksia eikä vain metsäteollisuuden.

    Apli

    Tuet tulee jatkumaan varmasti ja jopa lisääntymään. Monella energiayhtiöllä on nyt hankalat paikat jotka ovat käyttäneet venäjän haketta ja näitä löytyy suomesta paljon… Lisäksi on hyvä muistaa että myös kuitupuun tuonti loppuu..

    leku

    keskustelua seuranneena mun mielestä selkeästi sekoitetaan perinteisen hoitamattoman rydön perkuu hoidettuun viimeisen päälle kasvatetun metsän kasvattamiseen giljotiini koneella.

    jos metsä rytönä, homma on kussut jo 20 v sitten, ne on omansa, niille tehtävä pelastus harvennus idealla katsotaan mitä saadaan jäljelle jäämään ja toivotaan parasta, valitettavasti niitä rittää..

     

    giljotiini harvennusta voi käyttää aivan normi metsänhoidossa yhtenä toimenpiteenä.

    jos taimikot perustetaan kunnolla riittää yksi perkuu, sitten giljotiinilla seuraavaksi, itse pistän 3 kuidun puut giljotiinilla nippuun, saa reilu kaksinkertaisen kuutio tuoton hehtaarilta, paljon helpommalla työllä, eikä tarvitse ennakko raivuuta. itse en ole koskaan myynyt kuituleimikkoa, enkä toivottavasti ikinä tarvitse harkitakaan…

    mua ei saa enää perkaamaan, taimikonhoitoa, ennakkoraivuuta tekemään, ja myymään 40 mottia kuitua firmoille, kun voi saada kulut katettua reilusti giljotiinilla ja metsät kunnossa ja kasvussa.

    joku voisi vertailun vuoksi heittää puhtaan enska kuidun hinnat etelä suomesta kun ei ole kokemusta muutakuin tilastoista, pääsisin vertailemaan

Esillä 5 vastausta, 81 - 85 (kaikkiaan 85)