Keskustelut Luonto Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 367)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • isaskar keturi

    MT:n tekstiviesteissä oli oiva tiivistys tästä soiden ennallistamisesta ”Jopa rupesi turve uusiutumaan, kun alettiin puhua turvesoiden metsityksestä”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Annamari L ennallistamisesta Metsähallituksen VAMOS-vision seminaarissa: ”käytettävä harkiten”. Monimuotoisuus kyllä kohenee, mutta jos hankkeita tehdään suotyypeillä, joita on jo paljon ennestäänkin ojittamattomina, rajahyöty ei ole suuri. Vesistöihin ja ilmastoon tulee haittoja vähintään vuosiksi ellei vuosikymmeniksi.

    Tutkimuksessa, jota siteerasin vesistöketjussa, oli käytetty luonnonsoita kuvaamaan mahdollisia ennallistamisen vesistöhyötyjä. Mitatut hyödyt olivat merkittäviä, mutta kaikki hyödyt eivät toteudu nopeasti. Tuo Annamarin kehotus on siis aivan hyvä.

    Se on hiukan epäreilua, että hakkuut nähdään hyvin usein huonoina ilmastolle, mutta ennallistamista ei juuri koskaan.

    Maamies Maamies

    Tein saman huomion kun Isaskar. Hyvä huomio siitä kuinka kerronta muuttuu tilanteen mukaan.

    mehtäukko

    Kerronta muuttuu poliittisen värityksen mukaan. Kaukana biologiasta.

    Visakallo Visakallo

    Kun politiikka tulee etuovesta sisään, niin totuus lähtee takaovesta ulos.

    Nostokoukku

    Tämän istuvan hallituksen aikana totuus on livahtanut sivuovesta jo ennenkuin politiikka on ollut etuovella, saatikka sisällä.

    Rane2
    Rane2

    Suomen ennallistamiskustannukseksi on arvioitu vuoteen 2050 mennessä olevan 1,2 miljardia/VUOSI,Ensi hallituskaudella 4 miljardia.Ruotsalaiset ovat arvioineet ennallistamisen  kokonaislaskuksi kertyvän 1,9 miljardia euroa.Mistä johtuu hiukan isohkon tuntuinen ero?Ylitulkinnastako…

    Ruotsi tinkii metsien suojelun kasvattamistavoitteista ‒ ”EU:n vaatimuksia ei pidä ylitulkita” – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Nostokoukku

    Aurinkokennot ja niiden välissä muutama heinätupsu mukamas riittävät sitomaan entiseltä turvesuolta vapautuvat päästöt. Kuitenkin Soinin Naarasnevalta metsityksen jälkeen mitatut päästöt osoittavat päästöjen vähenevän ratkaisevasti. Miksi metsittäminen ei siitä huolimatta käy?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistamisen päätarkoitus on suoluonnon palautus. Metsityksessä ei saavuteta monimuotoisuushyötyjä yhtä paljon kuin palautuksessa kosteikoksi. Suometsistä kun ei ole ojitettuina meillä varsinaisesti pulaa.

    Erityisesti rehevillä paksun turvekerroksen soilla hajotus ts. ilmasto- ja vesistöpäästöt jatkuvat, ellei veden pinta ole metsityksen jälkeen melko korkealla. Ja kasvaako sitten puut jos se on korkealla. Metaanin kasvavat päästöt ennallistamisen yhteydessä yleisimmin unohdetaan.

    Kohdevalinta on asiantuntijatyötä. Myös valuma-alueen tilanne vaikuttaa siihen mitä kannattaa tehdä.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 367)