› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 5 vastausta, 541 - 545 (kaikkiaan 545)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • käpysonni käpysonni

    On sanottu että ennallistamisen vuotuikustannus on 1,2 miljardia euroa. Jos tämä pitää paikkansa, niin olisi kiva tietää mistä tekijöistä tuo kustannus muodostuu? Onko siinä mikä osuus työkustannuksia, mikä osuus suunnittelulla?

    Minkälaista suunnittelua  esim. suon ennallistaminen vaatii? Suunnittelija istuu toimistossa iso näyttö edessään, hänellä on siinä kartta ennallistettavasta suoalueesta, siinä näkyy nykytilanne ojastoineen, vaatiiko suunnittelu muuta kuin että  laitetaan raksit täytettävien ojien kohdille ja se on siinä? Tuskin suunnittelijat vaivaantuvat lähtemään paikan päälle ennallistettavalle suolle, joka sijaitsee ehkä satojen kilometrien päässä jossain syrjässä.

    Tälläinen tunnin parin istuminen kartan ääressä, sille on varmaankin laskettu kustannukseksi useampi tonni, kun  kerta eu on tälläisen homman määrännyt, maksajasta ei tarvi huolehtia, kun ”suunnitellaan” näin merkittävää asiaa, kuten ojien täyttäminen.

     

    Metsuri motokuski

    Uskon että se perustuu vain arvioon ja lähtökohta on se että EU:n tavoitteet toteutuu sata prosenttisesti. Nythän kansallinen suunnitelma taitaa olla vielä tekemättä ja kyllähän se niin on että ei suomelta tuollaisia rahoja löydy. Onhan se pakko muuttua järkevämmäksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei löydy likikään miljardia vuodessa julkisena rahoituksena. Jos saadaan hankkeisiin EU-rahoitusta ja yksityistä rahoitusta luontoarvomarkkinoilta, niin sen verran voidaan toteuttaa. Pinta-alat kohtuullistuvat sitä kautta automaattisesti. Ei tule myöskään puuntuotannon romahdusta, jota MTK miettii.

    Ennallistetaan pääasiassa heikkotuottoisia soita ja jätetään hiukan boreaalisia luonnonmetsiä hakkuiden ulkopuolelle. Nuo luonnonmetsät eivät ole olleet puuntuotannon alueina kymmeniin vuosiin – siis jos katsotaan luontotyypin määritelmän mukaan. Puuntuotannon määrän kannalta merkityksellistä on se miten hyvin hoidetaan metsätalouden käyttöön jäävää pinta-alaa ja miten tuo pinta-ala kehittyy. Siitä haukkaavat paloja pois ennallistamisen lisäksi mm. voimalinjat ja erilaiset hakkuurajoitukset.

    Nostokoukku

    Suunnittelu, raksie laittelu toimistotyönä, on epäilemättä ennallistamisen suurin kustannus. Kaivurityöt ovat siihen verrattuna nappikauppaa.

    Tapasin joku vuosi sitten traktorikuskin auraustöissä. Oli oikein kunnon lumitalvi. Maaliskuussa puski ensimmäistä kertaa sinä talvena metsätietä savotalle auki. Pakoputkesta nousi kohtalaisen musta kanki. Juteltiin hetki. Kertoi, että hänen vaimonsa oli kaupungilla töissä. Päivitteli, että hänellä on parisataa hevosvoimainen traktori, kärkiaura edessä, lumilinko takana ja hän hytissä. Ja tuntipalkka 70 € tunti. Vaimon työpaikalle kun tulee nörtti päivittämään palkanlaskentaohjelmaa, hänellä on läppäri ja nappaskengät. Ja tuntipalkka 350 €.

    Maamies Maamies

    Ennallistamisen suunnitteluun kuuluu tietenkin monenlaista, nykytilanteen arviointi, muutoksen vaikutuksen arviointi vesitaloudelle ,kasvustolle, eläimille jopa ihmiselolle ja ties vaikka mille. Pitkiä sepustuksia, jotka ovat helposti kopioitavissa, pienin muutoksin suolta toiselle. Näistä ne kustannukset tulee , joilla ylläpidetään suojatyöpaikan kaltaisia virkoja. Tai työ ostetaan alan konsulteilta. Arvioni mukaan suunnitteluun kuluu useamman kuukauden työpanos. Kaivinkonetyö ilman on ilmeisesti pienenpi kulu kuin suunnittelu ja työnjohto.

Esillä 5 vastausta, 541 - 545 (kaikkiaan 545)