› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 650)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joskus metsitys voi muuttaa suon nieluksi nopeastikin: Vanha turvesuo muuttui päästölähteestä hiilinieluksi vain vuoden kuluttua metsityksestä.

    https://yle.fi/a/74-20054505

    Nostokoukku

    Olen seurannut tuota kehitystä varsin läheltä ja tarkasti. Onko kyseessä sitten metsittäminen vai heinittäminen? Muna vai kana ilmiö. Tuhkan levittäminen vanhalle turvesuolle saa kasvillisuuden ryöpsähtämään. Istutetuilla männyntaimilla, joista merkittävä osa vielä ensimmäisinä vuosina tuhoutuu, ei ole vuosikausiin kovin isoa roolia hiilensitojina. Aktiivisen ”metsittämisen” piikkiin ei voi kovin paljon ansioita laskea. Heinäkasvit kyllä ryöpsähtävät kasvuun heti tuhkalannoituksen jälkeen. Niiden varaan on hiilensidonta laskettava ensimmäiset kymmenen vuotta, etenkin , jos istutustaimien hyväksi tehdään aktiivista hoitoa. Samoin suolle ilmestyy luontaisesti yli 100 000 koivuntaimea hehtaarille. Olen seurannut vanhojen turvesoiden kehitystä ilman tuhkalannoitusta. Kolmella suolla on jo tehty kaksikin harvennushakkuuta. Energiapuuta ja kuitupuuta. Tuhkalannoitus varmasti nopeuttaa suon ennallistumista metsäksi. Ja se on oikea suunta sen jälkeen, kun turve on niistä kerätty muuhun käyttöön. Pohjakerroksista on nimittäin nähtävissä, että ne ovat aikoinaan olleet varsin puustoisia metsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Linkkarissa Heikki Ala-Aho pohti mykorritsojen puutteen mahdollista roolia metsitysten heikossa onnistumisessa. Kommentoin.

    On aivan mahdollista, että mykorritsojen puute haittaa aloitusta. Muutenkin varmaan samat ongelmat kuin peltojen metsityksillä: rehevä pintakasvillisuus, ravinne-epätasapaino ja eläintuhot.

    Turvemailla tuhkalannoitus olisi varmaan suositeltava, koska se auttaisi taimien ravinteiden saantia alussa, kun sienijuuri on vasta muodostumassa. Mykorritsan ymppäämistä mukaan taimien paakkuun on kokeiltu, mutta ehkä vaihtelevalla menestyksellä.

    Lisää sienistä turvemailla tuoreessa artikkelissa, jonka tulos saattaa sopia metsityksiinkin:

    https://holisoils.eu/how-clear-cutting-reshapes-the-fungi-living-in-peatland-forest-soils/

    … compared clear-cut, thinned, and unharvested areas of a drained peatland forest in southern Finland over the 30 months following harvesting.

    Soil carbon was not significantly affected, and harvesting influenced nitrogen and phosphorus at six months only. The water table, however, rose in both harvested areas throughout the study, and clear-cutting led to trees being replaced by herbaceous and shrub species in the plant root community. Below ground, the relative abundance of ectomycorrhizal fungi, which live in symbiosis with tree roots, declined strongly after clear-cutting, while saprotrophic fungi, which feed on dead organic matter, increased at 18 months.

    The authors suggest that this shift could alter fungal decomposition pathways, with potential consequences for carbon and nutrient cycling and forest regeneration. They stress that peatland forest management should be planned carefully to maintain the carbon sink in these ecosystems.

    Kurki Kurki

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/72495678/carboreal-haastaa-ilmastokeskustelun-kestavatko-ylen-vaitteet-tieteellisen-tarkastelun?publisherId=69821504&lang=fi

    Toimitusjohtaja Salomo Vilén ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori sekä Luken pitkäaikainen tutkimusprofessori Jari Hynynen esittivät Ylelle näkemyksensä ja niitä tukevia perusteluja, mutta ne eivät päätyneet julkaistuun juttuun.

    Juuri näin. Eihän Yle voi julkaista toisen osapuolen myönteisiä näkemyksiä. Se ei ole Ylen linjan mukaista.

    Carboreal: Kun pelto poistuu viljelystä, maata ei enää muokata ja päästöt vähenevät merkittävästi. Kuten Carboreal Ylen artikkelissa totesi, jo tämä on ilmastoteko.

    Pelto kesantona on hiilineutraali kun huomioidaan juuriston kasvu. Turvemaan kesannon CO2-sidonta on 2-kert Luken laskelmiin nähden.

    https://almiva.fi/blogi/peltojen-hiilensidonta-aliarvioitu.html

    Reisjärven turvesuo taitaa olla kesken jäänyt turpeen nostoalue. Paljonko turvetta? Loppuun nostettu turvesuohan on jo kivennäismaaluokassa ja vähäinen turve katoa muutamassa vuodessa.

    Nostokoukku

    Olen tehnyt riistapeltoja näille loppuun nostetuille turvesoille. Viimeiset turpeet niistä nostettiin ns. massansiirtona. Kaivurilla kuorittiin lähes kaikki turve viereiselle saralle, ja siitä imuvaunuun. Näille saroille jäi niin vähän turvetta, että vanhalla rullakarhilla niitä peppuuttaessa nousi hiekkaa ja kiviä turpeen sekaan. Kun tuhkaa ajoi lämpölaitokselta riittävästi mukaan, kasvu oli hyvää, rehukaalin, rehunauriin, kauran ja rukiin. Jos tuhkaa ei ajanut, kasvu jäi rukiin- ja kauranoraalla kymmeneen senttiin punertavan väristä piikkiä, vaikka laittoi miten paljon tahansa apulantaa.

    Kurki Kurki

    Suon pohjan kivennäismaata on monenlaista. Kova sinertävä siltti ei ole turvemaan pinnalle nostettuna ravinteita antavaa kivennäismaata, mutta jo vähän karkeampi hiesu ja savi ja savisekaiset kivennäismaat ovat erinomainen lisä turvemaan metsäpohjalle..

    Ennen vanhaan peltoja paranneltiin ajamalla hevospelissä savipelloille turvetta ja turvepeltoja ajamalla niille savea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metkan metsitystukea on siis moitittu, että on kohdistunut liikaakin turpeennostoalueille. Osa näistä metsityskohteista on epäonnistunut – joko kohde ei ole ollut sopiva tai hoito kuten heiniminen jäänyt tekemättä. Mutta jospa toisella Metkan metsitystukikierroksella ollaan jo viisaampia ja kohdevalinta onnistuu. Jatkokäytön vaihtoehtona on ennallistaminen, johon voinee Metkan eri rahoitusmuotoja myös käyttää.

    PetriJokinen

    Ennen vanhaan peltoja paranneltiin ajamalla hevospelissä savipelloille turvetta

    Meillä on nyt tuollaisessa turpeenotto paikassa lakikohde- hah hah. Ei tienny vanha kansa että niinkin hullusti voi käydä. Odotan että uusin tulee ajokoneen uppoamispaikkaan 10v kuluttua- kasvaa jo osmakäämi

    konstapylkkerö2

    ”Vanha turvesuo muuttui hiilinieluksi vuoden kuluttua metsityksestä ”

    Kerroin jo vuosia sitten tällä palstalla, ett juuri noin käy monessa tapauksessa . Kun aluksi alikasvos innostuu kasvamaan , se sitoo paljon hiiltä aukoilla . Sen jälkeen alkaa taimet sitoa yhä enemmän hiiltä.

    Joku ”viisas” väitti että tuo tapahtuisi harsituissa metsissä paremmin. Ei tapahdu vaan nimenomaan päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eurooppalaisten metsäntutkimuslaitosten yhteinen politiikkasuositus: Forest Restoration. Policy Brief from The Research Institutes For Forests+ Group
    https://www.skogforsk.se/contentassets/fcbd927569a44b1cbbea7f6c1e7957a3/policy-brief_forest-restoration_260903.pdf

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 650)