› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 650)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ravinteet ja toc mitattuna eri järvissä. Mielenkiintoista nähdä, paraneeko veden laatu aikanaan ennallistamisen jälkeen.

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/72509323/ojitetun-suon-ennallistaminen-vesiston-latvoilla-kohentaa-usean-alapuolisen-jarven-tilaa?publisherId=69821187&lang=fi

    *

    Maailman salatuimmat hotellit -sarjassa on maja Ruotsissa Mälaren-järvellä. Majan makuuhuone on veden alla. Harmi vain kun järven vesi on niin sameaa, ettei näkösyvyys ole kovin hyvä. Rakentaja itsekin toteaa että huono sijainti, kun on niin rehevä järvi. Ikkunoita joutuu putsaamaan kerran viikossa levästä. Jonkun verran kaloja ikkunoista kuitenkin näkee, koska mökki on kalojen mielestä kiinnostava rakennelma.

    Kurki Kurki

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/72509323/ojitetun-suon-ennallistaminen-vesiston-latvoilla-kohentaa-usean-alapuolisen-jarven-tilaa?publisherId=69821187&lang=fi

    Mitään mittauksiin perustuvaa dataa näistä Mörninsuon kuormista alapuolisiin järviin ei ole, ovat mallinnusta kaikki.

    Mallinnuksissahan ei näy tällaiset luonnon tekemät pintavesien puhdistustoimet kuten viime talvena niin, että vesissä mitattiin keväällä kaikkien aikojen näkösyvyysennätyksiä.

    Satua koko kirjoitus TOC-kuorman osalta, kun hyvin tiedetään, että TOC-kuorma tulee lähes kokonaan 96%:sti metsien karikkeista ja metsätaloudesta vain 4%, jossa on turpeesta ironneen TOC-kuorman lisäksi vielä hakkuukarikkeista ja ojituksilla kasvavien metsien TOC-kuorma.

    Tuosta lähellä olevasta Aittojoen valuma-alueen vesien puhdistussuunnitelmasta on toteutettu ensimmäinen kohde viime talvena. Haukijärveen laskevan MT-valuma-alueen puron vesienpuhdistusrakenteet, jotka ovat kaivettu allas ja kaksi kaivettua ojaa altaasa Haukijärven rannalle noin 100m ojat kahteen suuntaan, joiden päistä on yhteys järveen.

    Aittojoen puhdistumista pääsen seuraamaan oikein aitiopaikalta. Viime kesältä on vain yksi vesinäyte, mutta tulevina vuosina pitää ottaa useampia.

    Kolima on aika iso järvi. Ei niin iso kuin Oulujärvi. Pitänee ottaa vettä pulloon joskus kun liikkuu 4-tiellä. Kiinostaa verrata Oulujärven veteen.

    Veisi.fiissä Koliman väri on vihreä=hyvä ja sama kuin Oulujärven.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    karikkeista ja metsätaloudesta vain 4%

    Mika Niemisen mukaan noin 12 %.

    Mallituksen lisäksi olisi syytä ottaa vesinäytteitä, kun rahaa laitetaan ennallistamiseen, jotta voidaan osoittaa jos/kun tehoa oikeasti on.

    Kurki Kurki

    Mika Niemisellä on myös tutkimus, joka on samaa luokkaa kuin VetsäVesi raportin.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163

    Mika Niemisen väite 3-kertaisesta TOC-kuormasta tulee, että viime vuosina TOC-kuormat ovat nousseet.

    Mutta kun tässä vasta oli viime talvi, joka puhdisti vedet TOC-kuormista. Sekin pitäisi ottaa huomioon.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjaan: se 12 % oli Finer ym. 2020 artikkelissa julkaisussa Science of the Total Environment.

    Husq165R

    Virkistäviä näkokulmia, tutkijan ote, kunnioitettavaa kyseenalaistamista!

    Siinähän ne viime talvena lähti samalla metriset ojalahtien pohjaröpötkin takaisin suolle! Ei niitä vastavirta pidättele kun oikea talvi osui kohdalle! Ja tuleva talvi näyttää olevan taas vieläkin puhdistavampi!

     

    Kurki Kurki

    Korjaan: se 12 % oli Finer ym. 2020 artikkelissa julkaisussa Science of the Total Environment.

    Lienee myös samasta syystä 3-kertainen ”että viime vuosina”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuormituksen voi yrittää suhteuttaa kunkin vuoden sademäärään tietyssä sijainnissa. Kun tulevaisuudessa yhä suurempi osuus vuoden sadannasta tulee vetenä, vesistökuormitus ei liene vähenemässä – pois lukien nuo vähäsateiset vuodet. Se herättää tietenkin toiveita vesien laajemmastakin kirkastumisesta, jos vuosien välillä on suuria eroja havaitussa tummuusasteessa.

    Tomperi Tomperi

    ”vesistökuormitus ei liene vähenemässä – pois lukien nuo vähäsateiset vuodet.”   Mutta eikö vähäsateisina kesinä hajotustoiminta ole tehokkaampaa koska maatuassa aineksessa on enemmän happea.  Sitten tulee sateet ja ….

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luultavasti näin Tomperi. Osa kuivana kesänä hajotetusta turpeesta voi haihtua taivaalle hiilidioksidina.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 650)