Keskustelut Metsänhoito Erkki Lähde

Tämä aihe sisältää 175 vastausta, 28 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 1 päivä, 16 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 175)
  • Jätkä

    Nuolukivien asettelijat pistävät ne aina korkeintaan kahdensadan metrin päähän autolta, eli nuolukivet ovat ihan hyviä, mutta niiden asettajat ihan kelvottomia.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Haapahan yhteyttää myös rungollaan (muut puut pelkästään lehdillään). Juuri siksi se on nopeakasvuisin puu meillä. Klorofyllin (lehtivihreän) keskusatomihan on magnesium, joka on myös katalyytti. Tuo taitaa olla syy hirven himoon jälttää haapaa, vastaa tuoreiden lehtien syöntiä (myös talvella).

    Gla Gla

    En usko, että hirviä saisi ohjattua tietyltä alueelta pois millään muulla tavalla kuin harventamalla kanta siedettävälle tasolle. Johan ne päivittäin liikkuvat sellaisella alueella, ettei siihen riitä edes keskikokoisen metsätilan pinta-ala. Houkuttelussa pitäisi siis viedä nuolukivet kauas naapurin puolelle.

    Jatkuvan kasvatuksen luotoarvoja korostavan porukan kannattaisi kyllä olla huolissaan hirvieläimistä. Minultakin on talvella kaluttu eräästä haapavaltaisesta nurkasta lähes kaikki kuitupuun kokoiset rungot. Ei tule nosta järeää haapaa milloinkaan. Lahopuuta kylläkin, muttei sekään kovin järeää ole.

     

    jees h-valta

    Tänä kesänä tuolla Pohjois-Satakunnan palstallani on ollut suht mukava rauha hirvien suhteen. Sieltä on uutisoitu pikkuhiljaa perustuvasta susireviiristä ja jos se onnistuu ja saa olla rauhassa voin kyllä huoletta poistaa aidat. Se kantturasaki on sitten muilla mailla. Kunnes tietysti alkaa aikaa myöten koko maassa olla susikanta vakaa ja hirvikanta alkaa romahtaa. Sitten alkaakin aivan toisenlainen veisuu metsästäviltä tahoilta.

    Metsuri motokuski

    Alkaa varmaan veisuu mutta kunhan ei pyydellä apuun kannanhoitoon niin kuin nyt on käymässä villisian osalta. Uskon että kun susia tarpeeksi tulee niin muitakin vahinkoja syntyy. Olen vakuuttunut että kaikki sudet eivät pysy korvissa eivätkä syö hirviä ja peuroja pelkästään. Onhan helpompaakin saalista olemassa. Jotenkin voin aavistella että ei jessekään mielissään ole kun hukat alkaa kuseksimaan kintuille.

    Jätkä

    Mopokuski on sitä mieltä, että sudet tyrttyvät hirven ja peuran lihaan. Se on toki mahdollista, mutta voimme tietenkin marinoida ja jopa kypsyttää pedoille tuota villiriistaa. Sehän ei ole ihmisravinnoksikaan kelvollista.

    Hyvänä esimerkkinä ottaisin meillä olevat kaksi kissaa, joille ei kelpaa tavallinen kaupassa myytävänä oleva tuore kala. Olemme tarjonneet niille Kuhaa, Siikaa, Ahventa, Silakkaa, Lohta., eikä oikein maita. Nyt olen niille savustanut miedolla suolauksella maustettua merilohta ja se kelpaa, mutta ei mitenkään ylihyvin. Sitruunapippuri tuntuu olevan ihan ykkösmauste.

    puunhalaaja

    Alkaa varmaan veisuu mutta kunhan ei pyydellä apuun kannanhoitoon niin kuin nyt on käymässä villisian osalta. Uskon että kun susia tarpeeksi tulee niin muitakin vahinkoja syntyy. Olen vakuuttunut että kaikki sudet eivät pysy korvissa eivätkä syö hirviä ja peuroja pelkästään.

    Susikannan järkevä koko riippuu siitä, paljonko on syötävää. En itse näe minään itseisarvona nykyisen kannan kasvattamista. Mutta koska sorkkaeläimiä on noin paljon, olisin toki kovasti kiitollinen jos omillekin kulmille löytyisi susia.

    Mikäli hirviä ja peuroja olisi huomattavasti nykyistä vähemmän, voisi myös susikanta olla pienempi. Mitä taas tulee siihen kysymykseen että mitäs jos metsästäjät ei enää metsästä, niin siitä lausun seuraavaa: kruununkytät takaisin. Eli sitten vaan aletaan maksamaan siitä, että suurpedot pysyvät kurissa. Jos tuollainen kuvitteellinen tilanne kävisi, että ensin tulisi paljon susia ja sitten ammuttaisiin niiltä ruoka, niin ongelmallinen siirtymävaihe olisi melko lyhyt. Ei tänne puskisi sutta idästä samalla vauhdilla jos ruokaa on vähän.

     

     

    Gla Gla

    Ei ole susista apuna. Sattui käsiini uusin metsästäjä-lehti, jossa on paljon asiaa susista (kuten myös linnuista, muttei hirvieläimistä). Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan seudulla on useita reviirejä samoin kuin Varsinais-Suomessa. Millään tavalla tuo ei näy hirvieläinten määrissä. Silti olen sitä mieltä, että susien vähentäminen pitää kytkeä hirvieläinten määrään. Ellei määrät putoa järkevälle tasolle, ei pidä poikkeustapauksia lukuun ottamatta antaa yhtään lupaa susien ampumiselle. Tulisi tuo luonnon mekanismi tutuksi kansallekin, joka asiaan sosiaalisen paineen kautta vaikuttaa ja jäisi vähemmmälle ne kettutytöt, joiden mielestä eläimiä ei saa tappaa.

    Ja kun otsikossa puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, pitää tämä asia jollain tavalla kytkeä siihen. Luontoväen pitää ymmärtää, että jk:ssa hirvieläintuhot ovat pahempia kuin jaksollisessa. Jos menetelmää halutaan edistää, pitää unohtaa Metsähallituksen avohakkuukielto yms. joutavat höpinät ja keskittyä edellytyksiin eli hirvieläinten määrään.

    mehtäukko

    Aloitukseen viitaten Lähteen vakaumukset metsätaloudessa tonttujen, peikkojen tai menninkäisten maailmasta ei vakuuta alkuunkaan. Oli muuttujia enempi tai vähempi.

    harrastelija harrastelija

    Muistelen 1970-luvulla hirvien lisääntymiseen olleen aukkohakkuiden yleistymisen. Aukkohakkuulla tulee vesakoitumista ja muuta hirvelle mieluista ruokaa. Sen sijaan vanhoissa metsissä ei hirven ruokaa juuri ole – eikä hirviäkään.

    Suuri muutos hirvien ”hoitosuunnitekmaan” tulee siinä, että metsästäjäsukupolvi vanhenee eikä nuorissa ole enää metsästysinnokkuutta. Nuoret muuttavat kaupunkikeskuksiin eikä sieltä ole niin helppo lähteä maalle rämpimään syysloskassa!

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 175)