Timmpa kertoo asian aika vahvasti, johon on pakko näin vanhana yhtyä kun muistaa minkälaisia hongikkoja oli karjalan metsissä.Valtion metstät oli jätetty siemenpuuasentoon  sahailin noita ikihonkia 20vuotta , nyt ei niitä enää löydy. Livon saaressa taitaa olla biimeiset 12m hirrenmittaan katkottuna ja esisahattuna . Tyvestä keskihalkaisia 70 senttiä ja kartiokkuus lähes olematon. Aina kuvitellaan että nuo ovat mahdottomia sahattavia mutta ei , kun mäntytukin puuaines on valmista puuta siis honkanen niin saha puree sitä lähes itsekseen. Männyn valkea osa on kesken kehittynyttä jossa on runsaasti ravinteita ja siksi sinistyy ja homehtuu hyvin herkästi , kun taas honkanen kestää lähes saman kuin kuusi. Nuo Timpan metsät ovat arvometsiä joita en ole nähnyt enää. Niille olisi kysyntää, ja niistä saisi rahaa , eihän kuitupuun kasvatus ole kannattavaa, eikä pientukin kasvatus. Metsää pitää periä hyvin runsaasti että elättää yhden perheen, ostaa sitä ei kannata jos kaiken tekee niin kuin pitää.

Se on sitten aika ikävä juttu, kun metsäyhtiöt laittaa jatkuvanksvatuksen tukit kuiduksi laatuvirheiden takia, kun puusto menee liian harvaksi tulee paksuoksaista mäntyä. Kuuselle jatkuva kasvatus ei sovellu. Kyllä jatkuvan kasvatuksen metsä on hankala hakattava, siinähän pitää kaadettaessa poimia puut isolta alueelta ja koko ajan pitää varoa jäävää puustoa. Pakkasella katkeilee latvat ja kesällä oksat raapii pehmeisiin jääviin runkoihin vaurioita.

Kertailun vuoksi, niin j o s olisi entisenlaiset pakkastalvet lokakuulta huhtikuulle ja lunta sinä aikana se metri tai vähän allekin, jotain edellytystä e h k ä olisi. Mutta törmätään kuitenkin korjuun kuluihin ja kannattavuuteen…

”Osa kuskeista on (ainakin näin väitetään) hyvinkin tyytyväisiä, kun saavat hakata pelkästään tukkia.”

Varmasti ovat nyt.Kun täällä Arvometsän porukka harsi Metsäkeskuksen jäljiltä olevia ,aikanaan ensiharvennettuja männikkökankaita niin oli epäilemättä mukavaa.Ei minkäänlaista aluskasvustotaimikkoa haittaamassa näkyvyyttä ja ohjeena että alle 15 cm läpimitan puihin ei saa koskea.

Tulevaisuudesta ei sitten tiedä.Taimikot ja ensiharvennusta odottavat kuviot kun näköjään saavat kasvaa omia aikojaan niin että sieltä sitten joskus käydään poimimassa ne suurimmat (yli 15 cm) rungot pois.Taimikonhoidot kun rasittaisivat liikaa United Bankersin tulosta.

Jatkuva kasvatus on kivaa niin kauan kuin riittää tasaikäisenä kasvatettuja metsiä harsittavaksi.

Mökkeilen, marjastan, sienestän ja vaeltelen Porvoon eteläosien metsissä, hyvin hoidetuissa, täysipuustoisissa tasaikäisissä  metsissä. Hirven tuhot ovat kovat taimikoissa, kuusta istutetaan lahokannikkoon lahoamaan. Jalojen lehtipuiden varaan ei kannata laskea mitään, toki komeita kujia ja pihoja on ajalta ennen hirvikautta, mutta metsämaalla on vain vähän tammen ja vaahteran taimia, laadultaan heikkoja. Lehmusta ja saarnea en muista nähneeni.

Reviiri on palkannut/kouluttanut/valvonut koneyrittäjiä ja tuo täysipuustoisuuden asia miellyttää silmää vrt. monin paikoin muualla näkemäni harveikot.

Kyllä jatkuvaa kasvatusta kokeiltiin Suomessa ja Ruotsissa riittävän laajalti ja monimuotoisesti aina laajaan vajaatuottoisuuteen asti — mistä mustasta aukosta tämä vanha metsien pilaamisen konsti nyt on noussut ja nousee? Häkellyttävää oli lukea sahojen etujärjestön nokkamiehen kommentteja tyyliin ”jatkuva kasvatus on sahoille mieleen”, pikkuisen järkeä ja vastuullisuutta touhuihin ja pian.

Ihmettelen myös kokeneiden konemiesten, metsureiden, mtj:t mti:t, mh:t ja tutkijat hiljaisuutta näissä asioissa.