Derhorst:    Tässä keskustelussa mennään mielestäni taas vähän pieleen, jos katse käännetään heti suojeluprosentteihin tai keskitytään EUn haukkumiseen ymmärtämättömyydestä suomalaista metsätaloutta kohtaan. Kyse noissa kaikissa vaateissa on siinä, että niiden avulla pyritään pysäyttämään metsäelinympäristöjen ja -lajien heikentyminen.

Mistä moinen käsitys, että metsäluonto heikentyy?

Kyllä keskustelu tosiaan menee pieleen, kun ei keskustella kokonaiskuvasta, vaan keskustellaan vain 175 uhanalaisesta lajista.

Avohakkuilla on pakolliset jättöpuupuskat, harvennuksissa tiheiköt, jotain 10 milj.m3 harvennusten uusia hakkutähteitä jää metsiin lahoamaan joka vuosi, vesitöjen suojakaistat yms.

Suomen talousmetsien lajeja on 20 000 kpl. Niistä elinvoimaisia on ainakin  3/4  eli 15000 kpl. Kun jätetään rauhoitettujen lehtojen (1% pinta-alasta) lajisto pois, niin talousmetsien vanhoilla kangasmailla on vain 175 uhanalaista lajia, kun jättää silmällä pidettävät lajit pois, jotka ovat listalla varmuuden vuoksi.

Murskaava ylivoimaa lukujen valossa, että Suomessa metsät voivat hyvin.

Talousmetsissä ovat kaikki lajit tallella esim. kaikki kääpälajit, joita ei hyvin vanhoissa metsissä yli 150 v enää ole lyhytikäisten lehtipuiden kuoltua.

Varoittava esimerkki metsäluonnon heikentymisestä löytyykin suojelumetsästä esim. suojeltu kansallipuisto Pyhä-Häkki.

Siellä Suomen kääpälajeista on enää vain kolmannes. Kaikki lehtipuista riippuvaiset lajit ovat kuolleet.

Talousmetsissä ne ovat kaikki.

Suomessa ei tarvitse tehdä lajien monimuotoisuuden eteen oikeastaan yhtään mitään.

Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.

Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.

Vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto ja kangasmetsät yhdessä) on 34 % uhanalaisista metsälajeista. Vanhoissa kangasmetsissä elää 356 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia ja lehdoissa 520 lajia.

Vanhoissa Lehtipuissa kasvaa tosiaankin paljon mm. kääpiä.   Näkee hyvin niissä isommissa koivupölkyissä joita on jäänyt metsään korjuun jälkeen.  Sulkeutuneissa vanhoissa kuusikoissa niitä lajeja ei tietenkään enää ole .

Säästöpuiden määrää ei tarvitse kasvattaa koska jo nykyiset ohjeistukset on riittäviä.  Min.10 mottia/ha isoja puita tulisi liian kalliiksi yhteiskunnalle  kustannettavaksi eikä yksityisen mo:n pörssi sitä kestä.  Ja lisäksi niiden lisähyöty on hyvin kyseenalaista.   Säästöpuuryhmät, rantametsät ym. suojelu auttaa riittävästi tutkimuksen mukaankin  harvinaisten lajien selviytymisessä.  Indikaattorilajitkin selviää aukotuksen jälkeen paikalle , kun jätetään säästöpuuryhmiä.

Seppo Vuokolta varteenotettava ehdotus suojelun lisäämisen rahoittamisesta.  Nyt on pakkosuojeluvaateet vain haitanneet esim. vanhojen metsien suojelua kuten olikin odotettavissa.

MH saa suojella miten paljon vain halutaan ; ne määrät päätetään yhdessä ja menetetyt tulot voisi korvata vaikka ministerien avustajakaartia pienentämällä ym. hallintokuluja vähentämällä.  N. 2 x ;tunut velan otto muutamassa vuodessa ei voi pitkään jatkua samalla tyylillä kuitenkaan.

Yksityisten metsien pakkosuojelu ei onnistu vaikka siihen suuntaan ollaankin jo melko pitkällä menossa.   Jo nyt on tehty paljon ja jos/kun se ei joillekin riitä, ei sitten riitä.    Vain muutamia asioita tarvitsee korjata edelleen parempaan suuntaan;  esim. ojitusmätästysten vesiensuojelun parantaminen ja metaanipäästöjen vähentäminen  kontrolloimalla paremmin ennallistamisten tekemistä.  Turvemaiden käsittelyt , niiden säätöojitukset ym.