Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 1,673)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitäpä tuota: sama keskustelu ja samat keskustelijat kuin kaikissa muissakin metsäuutisissa. Enää puuttuu TA, kohta varmaan ilmestyy.

    Puuki

    ”(Pseudo)tieteellisen paneelin mukaan tiukka suojelutavoite tulisi täyttää jokaisessa maakunnassa erikseen”.       MH: ”karttaharjoituksista ilman maastokäyntejä on huonoja koke- muksia.” …” Kaikkia maanomistajia tulisi käsitellä samoilla periaatteilla” (suojelualueiden kartoittamisessa ?).

    Onhan niitä huonoja esimerkkejä, kun pohjoisessa esim. tyssäsi puun myynnit karttoihin merkittyjen mahdollisten luontoarvojen  olemassa olon vuoksi – HCV -kartoituksen yhteydessä FSC:n laajentamiseksi ilman mo:en lupaa.       Silti FSC-sertifioituja  isoja aukkoja tehdään jatkuvasti muualla eikä etelän puuplantaaseillakaan oteta huomioon alkuperäisväestön etuja.

    isaskar keturi

    Vanhana paikkatieto- ja suunnitteluasiantuntijana pidän tätä paikkatiedoista erilaisin mielikuvituksellisin analyysein luontokohteiden ARVAAMISTA paikkatiedon väärinkäyttönä. Mitä ihmettä Syke luulee saavuttavansa näillä? Minkä ne kuvittelevat jääneen huomaamatta? Tuollaiset analyysit ovat kuin taloustiede – tulokseksi saa mitä haluaa. Hoidettu runsaspuutoinen metsä on suojeluarvoinen, koska siellä paljon järeää puuta, ja hoitamaton ryteikkö on suojelunarvoinen, koska se on hoitamaton jne.

    Metsähallituksen maat on moneen kertaan koluttu erilaisin kartoituksin. Joka kerta tehty vääntöä, mikä suojellaan ja mikä ei. Aina on kuitenkin suojeltu osa. Kyllä ne siellä oy:ssä tietävät, että taas (yleensä parhaita) hakkuumahdollisuuksia rajataan, jos joku kartoitus tehdään. Hyvä että suojelevat meidän kansallisomaisuutta ja verorahoja suojelulta.

    Rane

    ”(Pseudo)tieteellisen paneelin mukaan tiukka suojelutavoite tulisi täyttää jokaisessa maakunnassa erikseen”.

    Tästähän on ollut aikaisemminkin puhetta.Paneeli (ja media) luovat mielikuvaa että EU olisi vaatimassa joka maakuntaan tiettyä suojelutavoitetta.Mikä ei siis pidä paikkaansa.Mikä taas on normaalia luonnonsuojelutiedottamista.

    Gla Gla

    Minä voin suojella joka kolmannen neliön omista metsistäni. 2/3 neliöistä on sitten niitä, joilla kasvaa puuta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jotain toteuttamiskelpoista suunnitelmaa pitää olla esittää EU:n taksonomian torppaamiseksi. Jos katsotte kartalta tämänhetkistä suojelualueverkostoa, niin kyllä se näyttää hyvältä Pohjois-Suomen osalta, jos huomioidaan kaikki erämaa-alueetkin ja retkeilyalueet. Etelässä sen sijaan ei ole juuri yhtään laajoja suojeltuja metsäalueita. Kansallispuistotkin ovat pääosin todella pieniä ja suopuistoissa ei ole metsää juuri lainkaan.

    Ei tule alue-ekolookista verkostoa, jos suojelualueita ei ole jokaisessa maakunnassa. Eliöiden leviämiskyky on rajallinen. Siitä olen samaa mieltä, että kaikkea resurssia ei tarvitse olla jokaisella neliöllä tai jokaisella hehtaarilla, koska talousmetsien luonnonhoito ja elinympäristöt muodostavat jo hyvän perustan, mutta jokaisessa isommassa kunnassa jokunen rauhoitettu metsä kuitenkin. Se taksonomian ajatus että jokaisesta yli 13 hehtaarin metsäalueesta rauhoitetaan (Sirpa Pietikäisen haluama) sirpale, on alue-ekologisessa mielessä kelvoton. Eliöitä varten tarvitaan laajoja tiukasti suojeltuja alueita ja niiden välille kytkeytymisalueita, joita pitkin voi levitä ja vaihtaa geenejä.

    Jos Metsähalllitus rauhoittaisi arvokkaat vanhan metsän sirpaleensa Etelä-Suomessa, päästäisiin iso loikka eteenpäin.

     

    Timppa

    Jos Metsähalllitus rauhoittaisi arvokkaat vanhan metsän sirpaleensa Etelä-Suomessa, päästäisiin iso loikka eteenpäin.

    Esimerkiksi meidän yhteismetsän tilaan rajoittuu yli 100 ha Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualuetta.   Ne eivät muuten näy luonnonsuojelualueiksi merkittyinä Kansalaisen karttapalvelussa.

     

     

     

    Puuki

    Verottaja vie joka 3:nnen puun . Eu samoin joka 3:nen . Mitä jää jäljelle ?

    2/3-osa kasvupaikkaneliöistä puille ka 1/3-osa jää suojeluun joka kuviolla olis kyllä ihan hyvä vaihtoehto.

    Miten leveä sen ekologisen käytävän suojelualueiden välillä pitäisi muuten olla jotta toimisi ?  Liito-orava esim. liitää muistaakseni max 80 m.  puiden välin.  Itiöt tuulen mukana pidemmästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattanee lukea aiheesta alue-ekologia. Ei käytävä välttämättä ole ojanvartta leveämpi ja osalle lajeista riittää ns. askelkivi. Esimerkiksi perhoset ja linnut pystyvät löytämään ravintonsa kunhan sitä on alueellisesti olemassa edes jossain.

    Tuossa ”joka kuviolla” pitää huomioida kuvion koko. Jos palastelet vaikka eteläsuomalaisen keskimääräisen aukon 1,5 hehtaaria aukkoon ja säästöpuuryhmiin niin reunametsän määrä on aika suuri. Sen sijaan jos jättää väliin kokonaisen 1,5 hehtaarin kuvion hakkaamatta, sinne muodostuu aivan erilainen biotooppi kuin säästöpuuryhmään. Monimuotoisuuden avaintavoite on vaihtelu.

    Tolopainen

    Tiukka suojelu edellyttää puu myyntiverotuksesta luopumista. Silloin voidaan suojella se 10%, jonka verottaja vie puun bruttomyyntitulosta. Mutta verovähennykset tietenkin voidaan pitää ennallaan tai puolueet voivat luvata niitä jopa lisää. Eli kaikille hiukan lisää tårta på tårta.

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 1,673)