Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,672)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Nostokoukku

    Tietää

    Jätkä

    Havupuumetsässä on runkoluvun pudottaminen harvennushakkuulla tuhannesta neljäänsataan, tai vaikkapa vain viiteensataan –  on liian voimakas toimenpide.

    Oikea harvennusvoimakkuus löytyy sieltä, mistä A.Jalkanen sen sanookin löytyvän. Harvennusmallit kouraan ja opaskasviohjeesta katsotaan metsätyypin määrittelyssä tarvittavien kasvien kuvat ja määritellään tyyppi niinkuin on opetettu.

    Hoidetussa puustossa myös pituusboniteetti kertoo jotain. No kun pituus on mittailtu valtapuista, mitataan pohjapinta-ala. Siihen tarvitaan relaskooppia. Jos ei ole, sen voi kyllä tehdä itsekin. Harvennuksessa pohjapinta-ala pudotetaan, mutta vain sen verran, että alempaa käyrää ei aliteta.

    Jos ensiharvennus on tehty ajallaan ja ohjeen mukaan, poistuma on n. 40 %. Silloin on vain tehty tilaa jääville ja oikein valitut jäävät rungot kasvattavat juuristonsa poistettujen puiden reviirille, tuottavat uuden neulaskerran joka vuosi, eli kolmen vuoden kuluttua tuottavat neulaskerrat on uusittu ja puiden kasvu äityy hirmuiseen laukkaan. Vuosikasvu nousee niin, että keskimääräinen kasvu 10 – 20 vuoden aikana nousee yli kymmenen kiinnon. Puuthan ottavat suurimman osan kasvuvoimastaan neulasilla, joita harvennuksen jälkeen on tullut enemmän ja isompia kuin sitä ennen.

    Lisääntynyt kasvunopeus korostaa vielä sitä, että runkojen lisäkasvu on puhtaasti tukkia, jopa yli sata prosenttia lisäkasvusta on tukkia. Kuitukuutiot vähentyvät, kun ne järeytyvät tukkikuutioksi.

    Kun hintelät, puolentoista tukin rungot kehittyvät neljän – kuuden tukin rungoiksi, on niistä puista lähes mahdoton tehdä täysimittaista kolmimetristä kuitua latvasta.

    jees h-valta

    Ja saatu huono harvennustukin hinta, jaa jaa, jätkä sauhuaa taas omiaan. Maalaisjärkeä siinä on vain se sama järjetön kirjanoppineen fariseuksen manran hokeminen mikä on tyypillistä juuri maalla kun joku sen kantaa sinne tupaan sen ”metsätiedon” muka. Yleensä mhy aikoinaan mutta nykyään ei kyllä edes varikset vaivauru. Todenneet turhaksi ja toivottomaksi. Nykyään sen saman hoitaa helluntaisrk. tai joku vappakirkko. Aina putoaa otolliseen maaperään. Kunhan kaffet ja pullaa piisaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    järjetön kirjanoppineen fariseuksen manran hokeminen

    😆 Are you talking to me? 😊

    Puu Hastelija

    Tuohon 1000 runkoa -> 500 runkoa ja kasvu tippuu puolet.

    Jos tehdään normaali alaharvennus, niin poistetaan niitä heikompia  kilpailussa häviölle jääneitä yksilöitä. Samoin poistetaan laatuvikaisia yksilöitä. Hetkellinen kasvun notkahdus ehkä 5-20%.

    Jatkuvan kasvatuksen puustopääoma alas – rahat tilille – jees yläharvennusmallissa hontelot ei tukinkokoiset puut jätetään lihomaan,  oli niissä latvusta, lumikuorman kestoa, juuristoa pystyssäpysymiseen tahi ei. Tällöin kasvutappio on konkreettista ja, pitkäkestoista ja luonnon usein voimistamaa.

    Puuki

    Ei kait se metsänkasvatus ihan noin yksioikosta aina ole kuten edellä on kerrottu.  Hyviä rautalankamalleja kuitenkin taulukot ym.   ”Hifistellä” voi sitten esim. katsomalla tarkemmin sopivat harvennusvoimakkuudet eri kohteille mielellään paikanpäällä ja mo:n toiveiden mukaan jos ei ihan älyttömiä (pysytään metsälain rajoissa) ehdotella.    Kasvu tippuu erilailla eri puulajeilla ja eri-ikäisissä (ja eri kasvuvyöhykkeillä) harvennusmetissä harvennusvoimakkuuden mukaankin.  Esim. semmonen eräs malli on jäänyt jostain mieleen, että runkoluvusta puolet pois alaharvennuksella ja puuston tilavuudesta  lähtee 1/3-osa samalla kaavalla. Saattoi olla ensiharvennuksesta kysymys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä on muuten EU-metsäpolititiikkaketju.

    Puuki

    ”Are U talking to me ?”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yes, and to myself also.

    Visakallo Visakallo

    Aika harvoin on mainittu, että 2/3 Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla. Tämä sisältää metsäteollisuuden sivuvirrat ja varsinaisen energiapuun. Nyt Venäjältä tuotu puu on pois pelistä. Sillä tuotettiin 1/3 puulla tuotetusta kaukolämmöstä. Ensi talvena on oikeasti totinen paikka, jos tulee kovat pakkaset.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,672)