Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 1,672)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    EU haluaa näemmän sotkeutua myös puuenergiamarkkinoihin. ”Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.-17.5. näkemyksensä Uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi. Ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energian lähteeksi.”

    Kyllä jonkinlaiset kestävyyskriteerit voi olla mutta tämä menee nyt liian pitkälle! Luuleeko ne siellä parlamentissa että metsä on jonkinlainen pysyvä varasto joka pienenee kun sieltä käydään ottamassa puuta pois?

    https://www.mtk.fi/-/metsaenergia?

    Visakallo Visakallo

    Kuten jo aiemmin totesin, Naton jäsenenä Suomen kannattaa alkaa kriittisemmin katsoa, kannattaako EU:n komission aivan kaikkiin hullutuksiin lähteä enää mukaan. Aurinkopanelit eivät Suomea talvella auta.

    mehtäukko

    Eurostoliiton touhu on näköjään niin järjetöntä puliveivaamista, ettei uskoisi. Maakaasu on uusiutuvaa ja puu ei!!? Kun liittymisneuvotteluissa takaraja alkoi ylittyä, kellot pysäyttivät. Se olikin sellainen merkki loogisuudesta ja järjen käytöstä, että halloo. Ja kaikkea onkin piisannut.Alussa oli markkinointikelvottomat liian käyrät kurkut…

    Itse mepit kotimaiset paskiaiset sekoilevat.

    Puuki

    Oliko se meidän oma Ville poika juuri tuon viisastenkerhon johdossa ?  Muita asijan tuntioita mm. Pietikäisen Sirpa ja Modik. Maksetaankohan niille palkkaakin tihutyöstä ?

    mehtäukko

    ON JA MAKSETAAN

    Puuki

    V. 2007  Metla on tehnyt  tutkimuksen  eri skenaarioiden vaikutuksesta metsän kasvuun ja kok.määriin : Biotalous, ilmastonmuutos ja Suomen metsät 2007-2042.     (omasta ”kirjastosta” poimittua, en tiedä löytyykö enää netistä)  .    Yhteen käppyrään on kerätty eri hakkuumäärien oletettua vaikutusta puuston määrään.   Vähenevät hakkuut : v. 2020 hakkuupoistuma n. 43 milj mottia/v.  Silloin puuston kok.määrä olisi laskelmien mukaan v.2025 n. 2,3 mrd mottia.   Muita oletuksia oli mm. hakkuiden lisääminen n. 75 milj. mottia/v. ja normihakkuumäärä n. 65 milj. mottia/v.  Niillä oletuksilla kokonaispuumäärä olisi (v.2025) pienempi kuin se 2,3 mrd mottia.

    Nyt on kuitenkin  niin , että vv. 2012-2020 on hakkuiden määrä vaihdellut välillä 62 – 74 milj. k-m³/v.  Ja silti puuston kok.määrä on kasvanut min.hakkuumäärä- skenaarioita suuremmaksi.  Eli myös metsien CO2- nettonielu ja  -varasto on kasvanut oletettua melko paljon enemmän.   Myös uusiutuvaa energiaa on tuotettu puusta vastaavasti paljon enemmän kuin jos olisi toimittu min.skenaarion mukaan .

    ”Märkärätti kasvoille”- esityksen mukaan puuperäinen  ei muka olisikaan enää uusiutuvaa energiaa.  Päätöshän on ilmiselvästi  poliittinen eikä perustu mihinkään tosiasioihin.

    Nostokoukku

    Niinistön organisoima nimienkeruulista on Ei polteta metsiä. Jo nimi osoittaa asenteellisuutta tai täyttä tietämättömyyttä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Turpeen uusiutumisesta toki voi olla jo montaakin mieltä, mutta että puukin olisi fossiilista? Eihän tuolle voisi kuin nauraa, mutta nauru jää lyhyeksi kun ottaa huomioon että toiset puhuvat puun fossiilisuudesta tosissaan.

    Kaiken hyvän päälle vielä maakaasua pidetään uusiutuvana. Eiköhän se maakaasu ole hyvinkin samoissa ikähaarukoissa kivihiilen kanssa.

    Kuivatulla kamelinlannallako Suomalaisten pitäisi jatkossa tupansa lämmittää?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kurki

    Turvekin on uusiutuvaa aina 30 milj.jyrsinturpeen käytön verran. Lisäksi turvesuon pohjan laittaminen metsää kasvamaan 5 m3/v korvaa 1,5 m turvekerrroksen päästön jo 140 vuodessa, kun lasketaan uuden metsän hiilen sitoutuminen periaatteella 40/60 ja huomioidaan metaanipäästöjen lakkaaminen.

    Visakallo Visakallo

    Ympäristöjärjestöt ja -puolueet tarvitset toimiakseen aina hyvikset ja pahikset. Ne ovat aikojen saatossa vaihtuneet jo monesti, joskus jopa niin, että niiden osat ovat vaihtaneet paikkaa, kuten kaikkien aikojen pahiksien pahiksesta, eli ydinvoimasta tulikin hyvis. Nyt ei uskoisi, että vihreät ovat kaksi kertaa lähteneet hallituksesta ydinvoiman takia! Puupohjainen bioenergia taasen muuttui yhtäkkiä hyviksestä pahikseksi. Vieläkin on hieman epäselvää, miksi niin kävi. Turpeen kohtaloksi tuli hävitä arvonnassa itselleen pahisrooli. Tieteellinen pohja tältä roolilta puuttuu. Odotellaan kaikessa rauhassa, voihan se vihreän turpeenkin aika vielä parin vilutalven jälkeen koittaa.

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 1,672)