Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 2,293)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Visakallo Visakallo

    Zumin ajatuskokonaisuus ei tahdo aina oikein aueta. On kyllä innokas kommentoimaan toisten tekemisiä, mutta jättää asian yleensä siihen. Olisi keskustelun kannalta rakentavanpaa, jos Zumi kertoisi tarkemmin, miten asiat tulisi käytännössä hoitaa.

    Jätkä

    Jos ja kun Haavikot / koivikot ovat yhtenäisiä – isompia alueita, on siihen helppo pätkiä hehtaarin kokoisia laikkuja, joiden väliin jää hehtaarin kokoinen käsittelemätön laikku. Siitä vain joka toinen laikku / ruutu sileäksi ja Jeessin tyyliin, parin viikon päästä tulee toinen ketju, joka pyyhkäisee saman verran, kolmannella kerralla kolmas ketju vetää loput ja tuloksena 25 ha aukkoa, hakattu samana vuotena, mutta ei yhtään yli hehtaarin kuviota.

    Kai ne uudistaa voi sitten yhtenäisenä lottina?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuosta Jätkän systeemistä tulee mieleen shakkilautaa muistuttava satelliittikuva, jossa näytettiin venäläisiä neliönmuotoisia avohakkuita HCV-alueelta.

    Kuvia artikkelissa.

    Timppa

    Meikäläinen on kyllä hitaampi.  25 hehtaarin aukon tekemiseen kului 20 vuotta.

    Jätkä

    Jeessillähän on pyörinyt jossain vaiheessa saman vuoden aikana viisikin eri puukauppaa. Periaatteessa voisi olla viisi hehtaarin aukkoa yhtä aikaa työn alla, kuin oli jo ”Muinaisessa Neuvostoliitossa.”

    Mopokuskin mielialan mukaan tosin ”maksaa satasia” ajaa kone sadan metrin päähän seuraavalle avohakkuukuviolle. EDIT

    Puuki

    Min 3/1 ha avohakkuualue-ehdotukset  on ihan pilipalihommia, kun vertaa sitä FSC- sertifioidun metsän käsittelyyn esim. itänaapurissa.

    Fsc pomo on kyllä oikeassa lausunnossaan, että 10 vuoden päästä aukot näyttää jo erilaisilta.     GP ukko puolestaan väittää, että 60-70 vuoden päästä puista tulisi kuitenkin vain vessapaperin tekoon sopivia aihioita.   Siitä ongelmasta pääsee eroon, jos uudistuksen hoitaa kunnolla; esim. maanmuokkaus laikkumätästämällä ja jalostetut taimet käyttöön.  Ei tarvi odottaa välttämättä kuin n. 3 vuosikymmentä, niin on jo tukkiakin entisestä aukosta  saatavilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Mistän jätkä on saanut päähäsä sjamalla tehtävien siirtojen noin huimat hinnat. Jos meikäläisen kirjoituksiin viittaat ,tarkoitin koneketjun siirtoa toiselle ja joskus kaukanakin olevalle kohteelle . Ja onhan se lyhytkin siirto tehtävä lavetilla ,jos siirto tehdään päällystettyä tietä pitkin . Tahtoo sorallakin tulla sanomista kun telat raapii tiehen ryppyjä. Tämän takia leimikot tehdään mieleluummin valmiiksi asti pienellä riskillä ,kun tullaan myöhemmin tekemään erikseen muutama aari pehmeämpää maastokohtaa. Lähikuljetus ja mahdollinen auraus vielä dellä mainitun lisäksi.

    Edellä kertomani tapa tehdä työt valmiiksi asti ja sellaisella kalustolla ,jolla onnistuu kaikki , on myös ilmastoteko. Turhia ajeluita ja toimenpiteitä on syytä välttää. Tämä koskee myös korjuukertoja ja erikoiskoneita ,joiden käyttöaste jää alhaiseksi suppean käytettävyyden takia.

    Metsuri motokuski

    Välillä ei saisi edes metsäautotiellä konetta ottaa lavetilta vaan pitäisi yrittää suoraan puottaa metsän puolelle. Kyllä näitä tiehoitajia on niin monenlaisia. Yhtä oikeaa tapausta ei ole olemassa. Joskus on siirretty lavetilla hiekkatietä reilu sata metriä. Kyllä siinä äkkiä sataset kuluu kun palkkakuski lähtee konetta siirtämään jonkun sadan metrin takia.

    Rane

    ”venäläisiä neliönmuotoisia avohakkuita HCV-alueelta.”

    HCV-alue venäjällä?

    Puuki

    FSC-sertiin kuuluu Suomessa esim. 2o kpl /ha yli 20 cm lpm:n puuta säästöpuuksi.  Sen lisäkustannus olisi n. 10 % puunmyyntitulosta pois , jos puuta on esim.  200 kpl/ha pystyssä päätehakkuuleimikossa.  Min. 5 % täyssuojeluun ja saman verran lehtipuu/jk-metsää vähentää tuloja liki toisen mokoman riippuen tapauksesta.      Tarkoitus  sinänsä on hyvä ja kannatettava mutta kulujen maksaminen jää MO : lle vaikka nykyään hiilensidonnan (ja myös monimuotoisuuden ) lisäämisen kustannukset kuuluisi kaikille.  Valtio joutuu maksamaan sanktiomaksuja ”yhteiseen EU-kassaan” jos kasvihuonekaasutilanne pahenee liiaksi.

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 2,293)