Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Viewing 10 replies - 931 through 940 (of 2,139 total)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen

    Kannattaa mieluummin maksaa viljelijöille tukea turvepelloista luopumiseen (esimerkiksi tuotantosuunnan vaihtoon viljalta nurmelle tai biokaasulaitoksen perustamiseen) kuin EU-kassaan: rahat säilyvät näin sentään kotimaassa.

    Timppa

    Kyse suojelussa ei ole vain puun hinnasta vaan myös siitä, mitä hakkaamatta jätetty puu merkitsee kansantaloudelle.  Kuitupuun hinta hinta kymmenkertaistuu.  Jos hakataan vähemmän, niin tehokas tuotanto vaatii kuitenkin saman määrän puuta.  Se on kerättävä suuremmalta alulueelta, mikä aiheuttaa päästöjä ja lisää kustannuksia.

    Kaikkia päätöksiä tehtäessä on huolellisesti selvitettävä niiden kerrannaisvaikutukset.

    Järjetöntä puhua nyky-Suomessa mistään luontokadosta, kun tiedetään metsiemme aikaisemmat vaiheet.

    A.Jalkanen

    Kyllä näin. Se on tasapainon hakua ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksien välillä. Jos ei siirrytä kivennäismailla kovin laajasti jatkuvaan kasvatukseen, joka tarkoittaisi juuri vähemmän puusaantoa per pinta-alayksikkö, käytössä olevalla talousmetsäpinta-alalla pystytään tuottamaan tarvittava puumäärä. Vaikka pohjoisessa suojeltaisiin viimeiset vanhan metsän sirpaleet ja etelässä hieman lisää, tämä tavoite ei ymmärtääkseni vielä vaarannu. Myös mahdollinen Kemijärven tehdas pystytään ruokkimaan puulla. Ilmastonmuutos lisää puun kasvua, mikä helpottaa tilannetta edelleen. Näkisin suojelualueverkoston toimivan osaltaan myös vakuutuksena metsätuhoja vastaan, eli kaarnakuoriaisten luontaisten vihollisten kuten kolopesijöiden säilymöinä.

    Puuki

    Juuri niin, sammoo mieltä.  Kannattaa maksaa ennen kotimaahan tuotantoa lissäävänä porkkanarahana kuin turhina sakkoina pohjattoman isoon ns. yhteiseen kassaan.  Toivottavasti myös päättäjät hoksaa sen.      Harvennuksia on paljon tekemättä juuri pohjoisesa; sekin vain lisäisi hiilen sidontaa , kun ne saatasiiin tehtyä ja valmistaa biosellua korvaamaan fossiilisia tuotteita.     Nanosellusta (koivusta) osataan tehdä jo esim. tekohampaita  jotka kestää paremmin kuin vanhat posliiniset tms:et.

    Vanhan metsän  metsäpyöräkkeitäkin voi jättää hyvin hakkaamatta talousmetsissäkin säästöpuuryhmiksi , jos on kyseessä esim. maiseman takia tehtävä erikoiskohde.  Niin on monet tehneetkin jo vuosikymmenten ajan ilman ulkopuolista pakkosuojeluohjeistusta.    Ominpäin suojellut kohteet ei näy tilastoissa vaikka niitä on olemassa ainakin toistaiseksi.  Keppilinja voisi  tosin vähentää eikä lisätä halukkuutta niihin.

    Tolopainen

    Kyllä metsiä suojeltaisiin paljon nykyistä enemmän mutta valtio ei hyväksy. Tarjonta suojeluun ylittää reippaasti sen mitä suojeluun ollaan valmiita ottamaan. Alle 5ha alueita ei oteta suojeluun. Jos aluetta ei saa pysyvään suojeluun, korvaus puustosta on n.10% puuston todellisesta arvosta kaikkien vähennysten jälkeen. Tässä suojelukeskustelussa ei oikein realismi kohtaa viherpropakandaa.

    Olen tämän asian kysynyt Metsäkeskuksesta, eikä mistään vihreiden propakanda myllystä.

    Metsuri motokuski

    Ymmärtääkseni suojelukohteeksi ei oteta sellaisia kohteita joissa ei ole mitään suojeltavaa. Siten normaalissa talousmetsässä ei taida olla kovin paljoa suojeltavaa kuten lahopuuta ja jne. Miksi näihin pitäisikään suojelurahaa antaa ? Se että kohde soveltuu huonosti hakkuuseen kuten kivisyyden tai jyrkän rinteen vuoksi niin ei taida täyttää suojelu kritereitä.

    Tolopainen

    No ei sitten pitäisi väittää, että suojeluun ei ole saatu riittävästi kohteita, jos tarjontaa on ylimäärin. Sehän on aivan sama, mikä pysyvän suojelumetsän nykytila on, se on sadan vuoden kuluttua aarniometsää. Hakkaamatonta metsää Suomessa ei ole juuri missään hehtaariakaan, ainakaan Oulun alapuolella.

    A.Jalkanen

    Kohteita olisi tarjolla, mutta rahoitusta on liian vähän. Tästä johtuu juopa tarpeen ja toteutuksen välillä. METSO-rahaa on saanut käyttää vain Etelä-Suomessa. Ehkä Helmi-ohjelma korjaa tämän puutteen.

    Keskinkertaisestakin runsaspuustoisesta kohteesta saadaan nopeasti hyvä kun metsänhoito lopetetaan. Ei pitäisi tuijottaa liian puusilmäisesti metsän nykytilaan vaan huomata mahdollisuudet. Suojelualueen voisi perustaa vaikka taimikkoon tai joutoalueelle. Miettikää vaikka millaisen paahdeympäristön saisi hylättyyn hiekkakuoppaan.

    Perassic Park

    Aikaan ostamassani metsätilassa oli edellinen omistaja kuitannut kertakorvauksen 10 -vuotisesta määräaikaisesta suojelusta. Oli semmoiset metallivanteetkin rajapuissa.

    Kun määräaika erääntyi Metsäkeskus ei uusinut suojelusopimusta rahoituksen puutteen vuoksi, -vedoten.

    Tilan kuviokarttoihin kuitenkin seurauksena on jäänyt kuvioihin -Hakkuurajoitteet: Ei hakkuutöitä & Metsänhoidon rajoitteet: Ei metsänhoitotöitä.

    Miksi maksaa mitään kun ilmankin pärjää!

     

    jees h-valta

    Älkää missään nimessä seotko mihinkään suojeluohjelmaan! Mitä vähemmän metsänne kiinnostaa piiperoita sen pareen. Aina jää tosiaan jälki kun ympäristöhallinto jotain väsää. Kaikin puolin järkipuhetta kun joku ilta kuuntelin uutisista erittäin huolestunutta metsäteollisuuden edustajaa kun hän päätteli että tämä jatkuva suojelukoohotus on jo lopetettava. Muuten loppuu hakattava teollisuudelta. Ainakin tarjonta vähenee liikaa.

Viewing 10 replies - 931 through 940 (of 2,139 total)