› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 17 18 19 20 21

  • Hakkuujälki

    Sent on: 4.3.2022, 19:37

    Merkitty: 

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

    Tekijä
    nuori isäntä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 8.5.2022, 17:22

    Ensiharvennuksen jälkeen seuraava harvennus on jo 10-15 vuoden kuluttua, eli ei mennä kovin pitkälle tulevaisuuteen.

    mehtäukko 8.5.2022, 17:28

    ”Kuten myös yhtiöiden metsänhoitopalveluiden ja metsäpalveluyritysten?”- olemme varmastikkin samaa mieltä.

    ”Jk-hakkuissa ne pilataan lähes aina.”- siitäkin, mutta useimmat meistä eivät ole 30-40 vuoden päästä kertomassa, että s……n tunarit kun ette käyttäneet järkeä!

    ”75 % ensiharvennuksista harsittu pilalle..” ei todellakaan ole yksin harvennustyön vika. Juurisyy on ,- kuten on esitetty-, hoidon laiminlyönneissä.

    Jätkä 8.5.2022, 17:52

    Metsuri mopokuski:”Motohakkuussa tahtoo vain käydä näin kun ajouravarsille tahtoo tulla harvempi puusto. Mitä useampi puulaji niin sitä useampi kasa ajouran varteen muodostuu. ”

    Nyt on hakkuutekniikassa vikaa. Mikä helvetti pakottaa kasaamaan kaikki pöllit ajouran varteen? Kai ajokoneessa on vielä nykyisinkin edes senverran puomia, että pystyy ottamaan kyytiin kymmenen metrin päästä kaadetut puut, vaikka niiden tyvi olisi kannolla.

    Kuljettajia pitäisi kouluttaa oikeanlaiseen hakkuutekniikkaan, joka on ehdottomasti pienempi kone ja haamu-ura. Mutta kun nykykuskit eivä sellaista osaa tehdä!

    Käytännössä 7 – 8 metrin puomi riittää hakkuukoneelle ja on turha väittää, että 11,5 metrisellä puomilla puun ottaminen kymmenestä metristä on yhtä helppoa ja nopeaa kuin saman tekniikan omaavalla koneella kuuden metrin päästä.

    pikkutukki 8.5.2022, 18:20

    Jätkän linjoilla . Miksi helvatassa eräs tubemotokuski tekee isoja kasoja , jopa koivukuiduista . Peruuttelee puut kasoille . Vie älyttömästi aikaa ja tilaa . Motolla pitäisi tehä motteja ja ajokoneella keräillä puita .

    Apli 8.5.2022, 18:21

    Mä en ymmärrä tätä keskustelua oikeestaan ollenkaan, vai olenko tyhmä? Omia harvennuksia tehty vuosikymmenten aikaan todella paljon niin ensi kun kakkos ja jopa 3 harvennuksia ja koskaan ei ole ollut moitteen sijaa.. On tullu valittua oikeat koneyrittäjät ja korjuu ajan kohdat sekä valvottua toimintaa paikan päällä, suunniteltu ajourat ja laanipaikat sekä jopa ohjeistettu motokuskit joskus. Muutamia kolhittuja puita on ollut mutta mitä sitten..

    Nostokoukku 8.5.2022, 18:28

    Seuraava harvennus on 10-15 vuoden kuluttua.

    Kyllä on, jos on mitä harventaa. Jos ensiharvennuksen jälkeen ppa on 11, toista harvennusta ei taida kannattaa tehdä.  Sama tauti vaivaa koko kiertoajan loppuun asti. Laatu kärsii, kertymä pienenee, korjuukustannukset nousevat.

    Jätkä 8.5.2022, 19:11

    JOS kolme ilosta rosvoa ja Motokuskit ovat kehitelleet aivan uudet metsinkäsittelynormit, niin mihin tarvitaan enää metsäopetusta ja metsäkeskusta tai -yhdistyksiä.

    Vanhat metsien käsittelyohjeet sanovat vieläkin, että taimikko pistetään asentoon 2000 r/ha, Enskaan mennään, kun ne 2000 runkoa ovat yli 10 metrisiä, mieluusti alle 15 m. Runkoluku pistetään tuhanteen, taikka max tuhat kaksisataa r/ha:n tiheyteen. Sitten vielä yksi harvennuskerta (kork. kaksi)

    Pitää muistaa, että harvennuksella saa huonompaa kantohintaa kuin aukolla. Jos ensiharvennuksessa hakkaa vain energiapinoon kaikki, niin se on tietenkin myyjän ja ostajan kauppa. Kuitenkin keppimetsästä energiapuun korjuu on kallista työtä, joten tuo edellä oleva ohje toimii paremmin.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2022, 20:19

    Jätkällä mielessä männyn taimikko. Kuusen,koivun ja lehtikuusen taimikot saattavat olla enskaan mentäessä huomattavasti harvemmatkin. UPM vähensi juuri lehtitietojen mukaan kuusen istutustiheyttä 1600:aan, mutta vähempikin voi riittää jos on hyvin mätästetty alue.

    Männyllä voi toimia myös ketju jossa aloitetaan tiheämmästä (yleensä kylvöstä syntyneestä) asennosta josta tiputetaan energiaharvennuksessa osa pois, enska siirtyy tavanomaista myöhemmäksi ja sen saanto paranee.

    Itämaan ihme 8.5.2022, 20:36

    Vähensi kyllä kuusen osuutta, mutta enskaan mennessä tavoitetiheys säilyy 2000 r/ha. Raivaajan tehtäväksi jää jättää ne parhaat 400 koivua/ha jatkossa.

    Jätkä 8.5.2022, 20:40

    Jätkä ei istuttanut, vaan harvensi taimikkoa. Istustustiheydet ovat Mä 2000, Ku 1800, Ko 1600, HiesKo 2000. LehtiKu  muistaakseni 1400/ha.

    Tavoite on, että vaikka osa tuhoutuu, niin riittävä tiheys jä luonnontaimien avustamana.

    Siis ei mitään 5000 kpl/ha, eikä edes 3500 – niillä saadaan vain keppimetsää ja riukuuntuneita rytöjä jo enskan aikoihin.

    Kun männikössä on 15 metrisiä runkoja 1800 kpl/ ha, ja niistä napataan 7 -800 pois, niin hakkuutyö on paljon tuottavampaa kuin rassata samaan kuutiomäärään vaikkapa 3000 keppiä puhumattakaan jäävän metsän ulkonäöstä.

     

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 17 18 19 20 21