Keskustelut Metsänhoito Hakkuut liian voimakkaita

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 121)
  • Hakkuut liian voimakkaita

    mikäli uskomme tutkijoita ja miksemme uskoisi;
    ”Mehtätalon ja Pukkalan mukaan kasvun hyytymiseen vaikuttavat myös aikaistuneet päätehakkuut ja voimaperäisemmät harvennushakkuut. Mehtätalon arvion mukaan harvennuksissa metsästä poistuu nyt noin kolmannes puista, kun aikaisemmin se oli jopa puolta vähemmän. Väistämättä, kun päätehakkuita aikaistetaan ja voimistetaan harvennuksia, kasvu pienenee, hän sanoo.”
    Metsälehden asiantuntijat ovat toista mieltä.  Kasvu vain paranee heidän mukaansa jos harvennetaan voimakkaasti. Ja usein.

    niin tämä viite on ylen artikkelista mutta sehän  ei pidä paikkaansa tietenkään, vai mitä ?

  • Puuki

    Liian voimakkaat hakkuut vähentää kasvua.  Mutta jos ei harvenneta,niin kasvu keskittyy vääriin puihin ja risukkoon.  Käyttöpuun osuus jää pienemmäksi ja hiilivarastokin supistuu sitä kautta.

    Kasvutaantuma josta on ollut juttua, johtuu siis (MLU) liian voimakkaista harvennuksista , puuston ikääntymisestä ja hirvistä & poroista.    Lääkkeeksi ei kelpaa hakkuiden vähentäminen , kun jo vuosikymmeniä jatkunut puuston kasvu (poistuma pienempi kuin kasvu) ei voi jatkua vähentämättä kokonaiskasvua.

     

    metsä-masa metsä-masa

    Osasyyksi nuorten metsien kasvuun Puuki toikin esille hirvien, porojen ja peurojen ylisuuren kannan vaikutus kokonaiskasvuun ja hiilitaseeseen.

    Maallikostakin tuntuu, etei se voi olla vaikuttamatta, koska monesti hirvituhoalueen nuoret metsät jää heikomman hoidon, tai niitä ei hoideta ollenkaan, ” lisäksi muu palstalla edellä kerrotu toiminta!

    suorittava porras suorittava porras

    Mikä mahtaa olla taimikoiden ja nuorten metsien tilanne siellä ,missä on nosteltu yleisesti kantoja päätehakkuun jälkeen? Virta on loppunut monelta metsänomistajalta alueelle kehittynyttä tiheää lehtipuuvesakkoa nitistäessään.

    Havupuunaluille on käynyt noissa olosuhteissa huonosti jo pelkästään hirvistä riippumatta. Hirven vaikutus on voinut olla jopa positiivinen. Ainakin niille on riittänyt evästä siihen saakka ,kun lehtipuuvesakko on kasvanut latvukseltaan hirviltä karkuun . Sitten on ollut tyytyminen nuutuneisiin havupuun taimiin. Samaan aikaan lehtipuu liian tiheässä kasvaessaan on menettänyt merkittävän osan elävää latvustaan . Kasvu on tämän seurauksena taantunut runsaasta runkoluvusta huolimatta.

    Tämä ilmiö on ollut yleinen myös energiapuukohteilla ,joilla th on jätetty tarkoituksella tekemättä energiapuuhakkuuta tavoiteltaessa. Riukuuntuneen metsän ensimmäisessä käsittelyssä on ”päästy” helposti päätehakkuutiheyteen , kun elinkelpoista puuainesta ei löydy tarpeeksi. Ei ihme ,että kasvuluvut sakkaavat. Paikoin riukumetsän tuhoksi on koitunut lumi , joka korkeimmilla alueilla on tuhonnut keppimetsät jopa alle lakirajan päätyviin tiheyksiin.

     

    Puuki

    Kyllä varmaan kantojen nosto lisää vesakoitumista* ja sen seurauksiakin, jos jää th:t tekemättä. (*Keskimäärin 70 % lisää erään tutkimuksen mukaan).

    Mutta alueet ja tilanteet vaihtelee eikä voi yleistää puoleen eikä toiseen.  Ei ole juuri kokemusta noista ryteikkö- e-puukohteista omilla metsäplänteillä , kun on ollut tapana hoitaa taimikot kuntoon jo ennen e-puuharvennustakin.

     

    ” ”Parasta on metsien pitäminen nuorina ja hoidetun täystihenä. Uudistamisessa pitäisi käyttää kaikkia tekniikan ja metsänjalostuksen mahdollisuuksia”, Mielikäinen toteaa. ” (Hiilinieluista ja metsän kasvusta).

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Apli

    Minun metsissä on Suorittavan painajainen, 5,6ha aukko josta on nostettu kannot ja kerätty risut ensivuonna sieltä todennäköisesti korjataan energia tai kuitupuuta sen ratkaisee kumpaa metsänomistajan kannattaa myydä, oma veikkaus on että kemerat ja energiaksi menee.. Totta että kannon noston jälkeen työmäärä lisääntyy mutta ei monestikkaan niin radikaalisti kun luullaan..

    Visakallo Visakallo

    Eipä ole meillä ollut 20 vuoden aikana vesakoitumisessa juuri lainkaan eroa kannonnostoalueiden ja muiden uudistusalueiden välillä, eikä kysymys ole vain muutamasta vertailualueesta.

    Puuki

    Mikä osuus lienee liian voimakkailla harvennushakkuilla kasvun heikkenemiseen, kun jk on  tullut sallituksi menetelmäksi ?  Se on selvä että kok.kasvu heikkenee, kun hakataan PPA 8-12 m2/ha tasolle.            Isoille leimikoille pitäisi ottaa  min. uudistusrajat uudelleen käyttöön.

    Ap:lla ajatushärö; usein tehdyt ja varovaiset harvennukset lisäisi käyttöpuun kasvua kiertoaikana mutta niitä ei ole yleensä mahdollisia toteuttaa.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Metsuri motokuski

    Tuo kannonnostoalueen vesakoituminen on niin maapohjasta kiinni. Rehevät nostialueet vesakoituvat todella herkästi. Kyllä sen työhommissa huomasi mitä kannonnosto aiheutti väärillä maapohjilla. Joillakin maapohjilla asialla ei ollut juurikaan merkitystä.  Yleensä tuo kannonnosto lisäsi vesakoitumista perkauksessa. Sen jälkeen lisäystä ei juuri havainnut kun kuntta kasvoi rikottuun maapohjaan.

    Visakallo Visakallo

    Merkittävä kasvua pienentävä syy on liian karuille maille perustetut kuusikot.

    Gla Gla

    Onko Luke jo analysoinut kasvun hyytymisen syyt ja tullut tuohon tulokseen?

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 121)