› Keskustelut › Puukauppa › Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

    Sent on: 5.8.2020, 11:46

    Hakkuut romahtanut 22% tänä vuonna, jo viime vuonna oli laskua. 2018 jäi huippuvuodeksi pitkään aikaan, ehkä ikuisesti. Painopaperin kulutus romahtanut maailmassa koronan vuoksi, paluuta tuskin on, eikä uusia  hankkeita ole metsägruppia lukuunottamatta, Kemikin vielä epävarma= hakkuut eivät palaa yli 70 milj m3 ennen 2024, jos silloinkaan tai milloinkaan jos ei uusia tuotteita puusta keksitä.

    Tekijä
    Aimo Jortikka
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Ola_Pallonivel 10.8.2020, 23:36

    Puun polton saisi taajamissa vaikka kieltää kokonaan. Ei ole rapea tuoksu, kun koneellinen ilmanvaihto imasee naapurin käryt asuntoon. Maalle savua mahtuu, siellä minäkin puuta käytän.

    Kurki 11.8.2020, 16:32

    Voisihan tuon 10 milj.m3 (-13 milj.tn/v CO2-lisäsidonnan) laskun huippuvuoden 2018 hakkuista päivittää Suomen hiilitaselaskelmaan.

    5 milj. suohentaarin ojittaminen on vähentänyt metaanikaasupäästöjä 30 milj. ekv tn/v (ks. linkki seuraava postaus) ja niillä kasvaa nyt puuta n. 3 m3/v. 5milj.ha ojitettua suota sitoo lisäksi CO2-kaasuja puiden kasvuun ilmasta 1,3*5*3 milj. tn/v eli n . – 20 milj. tn/v.
    Kun huomioidaan, että ojituksissa on menetetty hiilen sidontaa 5/4* 3,1 milj. tn/v (kaikki Suomen luonnon suot 4 milj.ha sitovat hiiltä 3,1 milj. tn/v) = 4 milj. tn/v ja ojitettujen metsämaiden kaikki päästöt (CO2, CH4 ja N2O) Ojasen mukaan (ks. linkki seuraava postaus) ovat vain 2,3 milj.ekv tn/v, niin ojitus on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä:

    – kasvihuonekaasusidonta= -30(CH4))+4 (CO2)= -26 milj.ekv tn/v
    – puiden kasvun sidonta (CO2)= -20+2.3= -17,3 milj. tn/v, joka sisältyy Luken laskelmaan (huoppuvuoden 2018 hakkuutaso) -27,3 milj. tn/v.

    – LUKEn laskema metsien hiilinielu -27,3 milj. tn/v

    – hakkuiden lasku 10 milj. m3/v eli -13 milj.tn/v CO2-lisäsidonta

    Eli Suomen kasvihuonekaasutase 2020 on:

    Sidonta = -26-27,3-13=- 66,3 milj.ekv tn/v

    Päästöt / Suomen koko energiasektori  =  +53 milj. tn/v

    Kurki 11.8.2020, 16:41

    Kurki 11.8.2020, 16:45

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Visakallo Visakallo 11.8.2020, 21:08

    Syömisen vähentäminen on tehokas keino vähentää päästöjä, kokonaan lopettaminen toki vieläkin tehokkaampi. Eikö vihreät voisi masinoida tästä nyt oikein kansanliikkeen!

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4ba64bb4-f04a-4320-82f3-68d7429cd6f7

    jees h-valta 11.8.2020, 21:41

    Kannatan ehdottomast! Parikin kuukautta per/nupi ensalkuun!

    Rane 11.8.2020, 22:18

    Rane lupaa myös olla syömättä ainakin aterioiden välin.

    Tolopainen 12.8.2020, 07:18

    Ehdottomasti, Suomen vihreät voivat hoitaa maailman ilmastoasiat kuntoon. Kuten aikoinaan yksi puusepän poika hoiteli kaikkien tulevat synnitkin olemalla naulauksen kohteena.

    MaalaisSeppo 12.8.2020, 07:37

    Jos lasketaan polttoturpeen ja kivihiilen kulutus suhteutettuna eri puolueiden kunnan- ja kaupunginvaltuutettuihin, niin ylivoimaisena ykkösenä ovat vihreät. Hännän huippuna Kepu.

    Kunnallisina päättäjinä Vihreät ovat avainasemassa – voisivat lopettaa turpeen käytön nopeasti. Kepu hoksasi edellisessä hallituksessa, etteivät pysty kunnallistasolla lopettamaan kivihiilen käyttöä, koska eivät ole merkittävässä asemassa ko kunnissa. Hoitivat asian valtakunnan tasolla. Tämä Vihreitä kismittää, kun Kepu on osoittanut olevansa vihreämpi kuin Vihreä puolue.

    Reima Ranta 12.8.2020, 09:59

    Puhdasta matematiikkaa Rane, eikä mikään aatesuunta. Jos yhteen asiaan tiivistän, mitä olen yrittänyt täällä sanoa, niin sen, että 1 + 1 on enemmän kuin yksi, eli se on kaksi. Tämän tosiasian vuoksi jonkun toisen käytännön metsänhoitoon on vaikea ottaa kantaa, mitä Visa on peräänkuuluttanut. Toisen kannatta jo hakata, kun toisen kannatta vielä kasvattaa edelleen. On tietysti totta, että rehevään kasvupaikkaan kannattaa panostaa enemmän, kuin karuihin olosuhteisiin. Pitää kuitenkin myös ymmärtää se, ko. kasvupaikkaan taloudellisesti panostaminen mikään vakio ole. Metsä on vain yksi osa talouden kokonaisuutta.

    Puun määrällinen tuottaminen on kokonaan eri asia kuin talous. Taloudessa pätevät talouden lainalaisuudet. Jos tätä ei käsitä, niin metsätaloudesta keskustelu on turhaa, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

    Kuten kansantaloudellisen metsäekonomian professori totesi, että maksimaalisen puuntuotoksen tavoittelu lisää puunostajien voittoja, pienentää metsänomistajien nettokantorahatuloja ja vähentää kansantalouden ylijäämää.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 6 7 8 9