Keskustelut Puukauppa Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

Esillä 8 vastausta, 81 - 88 (kaikkiaan 88)
  • Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

    Hakkuut romahtanut 22% tänä vuonna, jo viime vuonna oli laskua. 2018 jäi huippuvuodeksi pitkään aikaan, ehkä ikuisesti. Painopaperin kulutus romahtanut maailmassa koronan vuoksi, paluuta tuskin on, eikä uusia  hankkeita ole metsägruppia lukuunottamatta, Kemikin vielä epävarma= hakkuut eivät palaa yli 70 milj m3 ennen 2024, jos silloinkaan tai milloinkaan jos ei uusia tuotteita puusta keksitä.

  • Kurki
    Perko

    Harmi ettei peruskoulu J. Virolaisen johdolla päässyt alkuun jo 50-luvulla.  Maahamme olis syntynyt  100  nokiaa , ainakin  180 000  Ruotsiin muuttajan ansiot olisivat olleet hyvät ja vaurauttakin  tullut.  60 luvulla oli suuri nuorten joukko joka jäi kouluttamatta ( 45 – 50 syntyneet  20 000 normaalia suuremmat ikäluokat ).  Urpo Harva ohjeisti koulutusohjelman jonka mukaan suurin tarve tulee olemaan kouluttamattomille raaka-aine- ja teollisuuden työpaikoissa. Muutama erialan tohtori, sadat insinöörit, kanslistit ja työnjohtajia on sopiva, näin hän kertoi TV:ssä.   Jopa lääkärit vastusti  lisätä lääkäreiden koulutuspaikkoja.

    BKT kasvaa silloinkin kun samaa puuta rahdataan laivalla virtaa alas ja rekalla jälleen ylös,  eikä virtaus ei ole pysähtynyt.    Metsän käsittelyssä  tuotantotalous on pahasti unohdettu. Prosessituotantoa  ei metsässä osata soveltaa alkuunkaan.  Nyt sitä ei enää laki ahdista mutta ajatus on jumittunut kuin rahkeen solmi ennen.

    Timppa

     Metsän käsittelyssä  tuotantotalous on pahasti unohdettu. Prosessituotantoa  ei metsässä osata soveltaa alkuunkaan.  Nyt sitä ei enää laki ahdista mutta ajatus on jumittunut kuin rahkeen solmi ennen.

    Suomen olosuhteissa vähän hankalaa, kun talvi keskeyttää prosessit.  Hoitotarpeetkin vaihtelevat rajusti kuviolta toiselle.

    Sen sijaan korjuu ja etenkin toiminta siitä eteenpäin on kyllä prosessoitu käsittämättömän tehokkaasti.  Puutavara-autot toimittavat tavaraa tehtaille lähes minuuttiaikatalussa.  Eikä ajella turhaan.  Tavaraa vaihdetaan, jotta turhista ajeluista vältyttäisiin.  Ja toimitetaan sellaiselle, joilla on tarvetta, jos itsellä ei ole.  Olen kertonut esimerkin, jossa harvennusleimikolta kaikki hakattu päätyi muille kuin meiltä puut ostaneen tuotantolaitoksille.

    Puuki

    Luonto ei taivu oikein hyvin prosessituotantoon metsissä.  Sehän se on varsinkin jk:n ongelma usein, että luonnon olosuhteet pistää hanttiin hyviä laskelmia.  Sitten jos ei ole itsellä mahdollisuutta tarkistaa tai tarkistuttaa markkinamiesten juttuja , ollaan niiden viepäin vallassa metsän odotettavien tuottojen ja kannattavuuslaskelmien suhteen.

    hemputtaja

    En ole juuri noiden hiilinielulaskelmien lukuja nähnyt. Huonoa uutisten seurantaa vissiin. Sattui kuitenkin kohdalle jonkun keräämät luvut. Kertoi lukujen olevan peräisin Tilastokeskuksesta ja Suomen koko luontoa eikä pelkästään metsiä.

    – Suomen luonto sitoo hiilidioksidia 118,5 Mt netto (netto=luonnon sitoma CO2 miinus luonnon tuottama CO2).

    – Immeiset tuottavat ilmakehään hiilidioksidia noin 56,5 Mt vuosittain (brutto)

    – Luonnon sitoma netto 118,5 miinus ihmisten tuottama brutto 56,5 = 62 Mt.

    Suomi sitoo hiilidioksidia 62 Mt enemmän kuin sitä tuottaa.

    En ole tutkaillut Tilastokeskuksen tilastoista ovatko luvut oikein – veikkaan, että ovat. Voipi kysyä, että mikä hemmetin tarkoitus Suomen ilmasto vouhkaajien tuuttailulla oikein on.

    Tuollaiset luvut/laskelmathan ovat aina arvauksia – useimmiten arvaaja kuitenkin johonkin tietoon nojaa. Suurempiakin lukuja olen huomannut, mutta saman luonteisia. Suomi imeskelee hiiltä enemmän kuin tuottaa.

    A.Jalkanen

    Onkohan tuosta luvusta 118,5 Mt CO2 vähennetty hakkuut?

    hemputtaja

    Lainaus A.Jalkaselta: ”Onkohan tuosta luvusta 118,5 Mt CO2 vähennetty hakkuut?”

    En tiedä. Yritin vilkuilla hiilitasetta. Taisin käyttää haussa ehdotusta ”tilastokeskus suomen hiilitase”. Osui oikein, mutta oli niin pitkä julkaisu, että en jäänyt tonkimaan.

    Henk’ kohtaisesti uskallan epäillä, että hakkuilla ei noissa luvuissa ole paljonkaan merkitystä. Kysehän on koko Suomen luonnosta. Lisäksi epäilen (siis epäilen), että laskelmissa ei huomioida viivettä eli pois vietävä runkopuu taitaa olla kolmannes massasta ja se voi olla olemassa vielä 500 vuodenkin päästä. Kanto voi säilyä ties kuinka kauan ja hakkuujätekään ei päivässä katoa.

    Ilkeänä immeisenä myös haistelen, että laskelmia usein rasittaa syöpäläisten eli viherkärpästen puremat. Tunnetusti ne haittaavat älyn toimintaa.

    A.Jalkanen

    Miten metsien käytön kasvihuonekaasutasetta voitaisiin parantaa?

    Ilmastonmuutoksen hillintästrategioiden keskinäistä paremmuutta on mahdollista mallintaa, mutta emme voi mennä takuuseen ennusteiden osuvuudesta monen vuosikymmenen aikajänteellä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten ristiriitaisuuden vuoksi hakkuutason sääntely ei vaikuta yksiselitteisen mielekkäältä ilmastostrategialta.

    Yksi hiilinieluista riippumaton ja verrattain nopea tapa olisi muuttaa puun käyttökohteita fossiilisten päästöjen välttämiseksi. Esimerkiksi puurakentamisen sekä puupohjaisten tekstiilien ja kemikaalien tuotannon suhteellisen osuuden kasvattaminen kokonaispuunkäytöstä voisi olla ilmaston kannalta edullista, jos markkinat tämän sallivat. Tosin suuria rakennemuutoksia tarvitaan jo metsien käytön nykyisten ilmastovaikutusten ylläpitämiseksi, koska puutuotteiden keskimääräiset substituutiohyödyt pienenevät, kun energia- ja teollisuussektorit vähentävät omia päästöjään.

    Muita olennaisia metsäsektorin ilmastostrategioita Suomen olosuhteissa olisivat esimerkiksi turvemaiden päästöjen hillitseminen sekä metsänraivauksen välttäminen.

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/miten-suunnata-metsasektorin-ilmastotoimia

Esillä 8 vastausta, 81 - 88 (kaikkiaan 88)