Etusivu Keskustelut Metsänhoito Hakkuuteknikkalla kovia tuloksia

Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 26 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 5 päivää, 13 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 118)
  • Hakkuuteknikkalla kovia tuloksia

    Ihan mielenkiintoisia videoita tullut sarja teemalla pitkää kuitua palstalle. 15 kuutiota kun on tuotos päivässä niin pitää olla oikeat liikkeet. https://youtu.be/-ihZtAI7kUc

  • Puuki

    Tuommosen 20-25 mottia/pv enskaa harventavan ukon voisi palkatakin muutamalle kohteelle töihin. Tahtoo vain olla niin, että näytöksissä se onnistuu hyvin sekin mikä ei käytännössä juuri koskaan.

    sikari

    Moto sulatetaan ja tehdään uusiksi. Ukkoa ei voi kuin tuhkata ravinteiksi.

    Jätkä

    Pitkän hakkuu ja vajaakarsinta tuottaa kyllä aika hyvin kuutioita, jos on tekniikka ja menetelmä hallussa. Meillä oli aikoinaan metsurikursseilla oppilailla urakkapalkka. Siis alkuharjoittelukauden jälkeen puhdas urakkatyö. Aivan tyypillisesta enskasta TALVELLA hakkasi aina kurssin pari parasta kolmosta kourakasoihin vyökas – menetelmällä n. 14 – 15 kiintoa / päivä. Työaika metsässä jäi yleensä n. kuuteen tuntiin, joten kyllä homma joiltakin tapahtuu – ei kaikilta.

    Mutta enskalla on hyväksyttävä hieman epäilyttävän näköinen kourasuyksiköiden muoto. Siellä ei pitkän hakkuun jälkeen suurin osa palstalaisista saisi hyvälläkään nosturilla kuorhaa kovin nopeasti kokoon. sen lisäksi kuorma olisi kuin vanhanaikainen heinäkuorma, varastolla pino olisi läjä jne.

    Pojat ajoivat motolla harvennettua kuitupuuta kunnon metsätraktorilla. Puu oli lehtipuuta ja hujan hajan. Kouralliset kokoontuivat taitavasti ja nopeasti ja kuorma jo tuli sermiä vasten 4,5 metrisistä pölleistä aika hyvä. TAITOLAJI

    Sama kuski pisti puut suoraan rekan kyytiin ja tasasi joka nipun ottamalla oikeasta kohdasta kiinni ja iskemällä nipun pään maata vasten. Kuormasta tuli siisti ja tiivis. Urakoitsija sanoi, että joka kuormassa on liikennelain mukaan hieman ylikuormaa. Jokainen kuorma punnittiin tehtaan vastaanotossa.= Luovutusmittaus!

    Puuki

    Oikean metsätr:n kuormaajan ja maataloustr:n metsäperäkärryn kuormaajalla on iso ero.

    Ei pikkukuormain jaksa puristaa tarpeeksi. Melko hyvällä keskikokoisella tr:n metsäperäkärryllä olen ajanut pitkää koivua pinoon moton jäljiltä röykkiöistä eikä ole kovin helppoa saada kunnollista pinoa niistä.    Metsäkoneella kuormausta olen joskus kokeillut ja ero on luonnollisesti huomattava nopeamman ja tehokkaamman kuormaimen eduksi.

    Mottimasa Mottimasa

    Mihin olisi hankintahakkaajan taidot kadonneet, useimmat saavat moottorisahan käyntiin ja luulisi ettei tarvitse kovin paljon pelisilmää valita kaadettavat puut pois. Kierot ja lengot nurin, sitten katsotaan latvukset, tuuheammat joissa uutta kasvuakin jäävät pystyyn, vielä loppusilmäys että kaikki latvukset ovat reilusti vapaat ja kasvu/tuulivaraa on ilman että harsiintuvat. Kiireellä ei kannata pilata, aikaa on. Ööliä ja pentsiiniä ei 125 paljon pala, kompikannusta saa sahata päiväkausia eikä monesti tarvi täyttää niin savotta on valmis.

    Mottimasa Mottimasa

    Puukin kanssa samaa mieltä. Ei onnistu isäntälinjan metsäkuormaimella lyödä nippua maahan siten että päät menisivät tasan, kärryjen sermit ovat myös senverran heppaista tekoa ettei niihin voi puuta paiskoa, hitsata saa jos kovin paukuttaa sermiin, lähinnä ovat merkkinä ja esteenä ettei liukkaat puut valu kuormaimeen ja aisalle, kourakin on kevytrakenteinen metsäkoneeseen nähden, sekään ei hitsaamatta kestä kuin nostoa, voimaakaan näissä ei liikaa ole, syksyllä on puut kaadettava havupedille tai aluspuun päälle muuten ovat niin lujasti sammaleessa kiinni ettei ne lähde kuin repimällä irti ja toisen pöllin verran on jäätä ja sammalta matkassa. Jos ei päät ole tasan saat yksitellen kuormata ja se on hidasta vaikka tavara olisi pitkääkin.

    Jätkä

    Mottimasa. En ole vielä keksinyt, miten puusta – esim männystä – näkisi päällepäin, onko se kiero vai suora. Kerro minulle se salaisuus! Tiedän vanhoja pärekopantekilöitä, jotkaetsivät sopivilta paikoilta pärepuuta, eikä se saanut olla kiero. He ottivat puukon kärjellä säikeen kuoren alta ja vetivät sitä pari – kolmekymmentä senttiä irti, jos se tuli suorana puun kylkeä pitkin, he naulasivay pienen kääpän puuhun ja Iso-iso-isäni metsänvartijan ominaisuudessa leimasi sen heille ilmaiseksi pärepuuksi.

    Isäntälinjan ”silakkapuntaria” ei kannata missään tapauksessa hankkia savotointimielessä. Sen käyttö edellyttää hakkuuta ajoran varteen, että sillä saa otteen hyvällä kasalla olleiden pölkkyjen tasapainopisteen mukaan. Kapea koura ei oi`o pöllejä, vaan ne pyrkivät ristiin/rastiin.

    Sellaisilla tuotoskin jää heikoksi, joten jos halutaan hakata tuottavasti ja tehokkaasti, kannattaa käyttää urakoitsijaa, taikka hankkia kunnollinen kuormain. Hakkuutuön tuottavuus lisääntyy niin paljon, että pelkällä laskemisella selviää kaikille, että ajourakointi onnistuu ilmaiseksi, kun osaa hakata oikealla tekniikalla.

    Meilläpäin on ainakin kahdella ituniskalla metsäperävaunu, jotka on tehty metsätraktorin kuormain / kuormatilasta, kun nuppi on tuhoutunut tulipalossa. Sanoisin, että Brunetin kärry/kuormain- yhdistettynä sopivaan traktoriin on kova sana.

    Mottimasa Mottimasa

    Meillä ei nussita pilkkua jos puhutaan pystypuusta onko se kiero vai väärä vai mutkainen, tarkoitetaan samaa, ei aleta lastuja kaivelemaan, jos hakataan kirveellä halkoja ja puu on kiero se on aivan eriasia. Jotakin on miehessä pielessä jos ei pysty pystyssä olevasta männystä sanomaan onko se suora vai ei. Minunmielestä tukkin pitää olla suora. Kun hakataan pöllejä voi joku sanoa kiintojen siasta että tuli hakattua sata mottia eikä kukaan siitä ala saivarrella kiintojen ja mottien eroa kun ”raaka-aine” on sama. Haloiksi niitä ei väännä kuin saivarteliat. Verottomassa hankintahakkuussa on aivan sama haluaako laskea itselleen 0€ tuntipalkan vai 20€ ja jos puhutaan 0€ palkasta niinkuin se todellisuudessa on kun käteenjäävä raha ratkaisee, on aivan yhdentekevää tekeekö metsässä töitä 10 tuntia vai 20 tuntia saman summan eteen, mutta ei ole samantekevää käyttääkö tilistä 500€ vai 1000€  kuormaimen ostoon.

    Jätkä

    Puu voi olla suora kuin kruunukynttilä ja toinen puu vieressä kiero kuin kierrekynttilä.

    Kierrekynttilästä tietenkin vanhapiiat tykkää, mutta kuitenkin ne ovat ihan eri asia. Kumpikin tukki kelpaa yhtä hyvin sahatukiksi, eikä ole kenelläkään mitään syytä niitä kaivelemaan, ellei tarvitse pärepuuta.

    Kuitenkin miehessä moteistaan huolimatta on pahasti kaikki pielessä, jos hän ei pysty selittämään, mitä eroa on lengolla, mutkaisella, moniväärällä, kierolla, tyviväärällä taikka lylyisellä tukkipuulla. puhumattakaan lahojen eri versioista.

    En ole halkojen teossa yllättänyt ainuttakaan saivartelijaa. Enkä usko, että 500 €:n sijoituksella kovin pätevää kuormainta saa hankittua.

    Jätkä

    Kun urakoitsija ajaa harvennusleimikkoa 7 €/ kuutio. maatalous-Fortsonnilla tavallinen n’pertelijä ajaa Työtehoseuran tutkimusten mukaan Hydr. kuormain/ telikärry systeemillä lantapaukku saa tien varteen 5 mottia tunnissa. Bruttoansio 35 € / tunti.

    Kulujakin on. Aivan varmasti kuluu ainakin poltto – ja voiteluaineita jne.

    Jos hakkaa pitkänä ja osaa tekniikan, tulee valmista kuitupuuta kaksi kertaa enemmän kuin kolmosena. Hakkuutaksaksi voi hyvin laskea 10 € / kuutio. Mielestäni ahkera kaveri pärjää hakkuulla paremmin kuin Fortsonnin kanssa painiessaan – taloudellisesti.

    Tuo laskelma kuormaimen kustannuksista 20 vuoden kuoletuksella on ihan Per***stä. Kokemukseni mukaan myös sen käyttö rasittaa itse laitetta, eikä sen ylläpito ja huolto ilmaista ole.

    Pohjanmaan peräkammaripojat laskeskelee, että uuden auton hinnan tienaa siinä ja siinä ajassa, kun palkka on kolme tonnia kuussa – vero. Ikäänkuin siinä autonhankkimisajassa ei hukkaan söisi muut kuin täit. Normaalit ihmiset joutuvat elättämään itse itsensä ja jopa perheensäkin, ei kaikki mahdu sinne peräkammariin.

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 118)